Andrew Bergman (s. 20. helmikuuta 1945 New York, New York, Yhdysvallat[1]) on yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja.[1]

Andrew Bergman
Henkilötiedot
Syntynyt20. helmikuuta 1945 (ikä 79)
New York, New York
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ura muokkaa

Bergmanin ura käsikirjoittajana alkoi Mel Brooksin ohjaamasta lännenparodiasta Villiä hurjempi länsi (Blazing Saddles), jonka ensi-ilta oli vuonna 1974. Elokuva sai WGA:n palkinnon parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta.[2] Se sai kolme Oscar-ehdokkuutta ja oli taloudellinen menestys, sillä lipunmyynti tuotti yli 100 miljoonan dollarin lipputulot.[3][4] Elokuvaa pidetään parodiaelokuvien merkkiteoksena. Vuonna 1979 valmistunut Älkää ampuko hammaslääkäriä (The In-Laws) oli selvästi pienempi menestyslähde?. Elokuva filmattiin uudelleen vuonna 2003, jota varten Bergman kirjoitti uuden käsikirjoituksen[1].

1980-luvun alussa Bergman kirjoitti kaksi vähemmän menestynyttä komediaa, jonka jälkeen Nimeni on Fletch (1985) nosti menestyksellään Bergmanin takaisin pinnalle. Rikoskomedia Mafiakokelas (1990) oli Bergmanin ensimmäinen ohjaus, ja sen pääosaa näytteli Marlon Brando. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt odotetusti, joten Bergman jatkoi käsikirjoittajana Saippuakuplia-komedian tuotannossa. Seuraavan kerran Bergman ohjasi ja kirjoitti vuonna 1992, jolloin valmistui Kuherruskuukausi Vegasissa. Sen keskeisiä osia näyttelevät Nicolas Cage ja James Caan. Jännityskomedia oli vain kohtuullinen taloudellinen menestys, joten Bergman ei pyrkinyt itse ohjaamaan The Scout (1994) -käsikirjoitustaan.

Vuonna 1996 ensi-iltaan tullut Striptease oli Bergmanin ohjaama ja käsikirjoittama komedia, jonka pääosassa näyttelee Demi Moore. Elokuvan koko tarina pyöri Mooren alastonkohtausten ympärillä, joiden tiedettiin keräävän yleisöä, ja niin kävikin.[5] Kriitikoiden tyrmäämä 50 miljoonan dollarin tuotanto keräsi 113 miljoonan dollarin lipputulot.lähde? Bergmanin käsikirjoitus ja ohjaus palkittiin vuoden huonoimpana elokuvana Razzie-gaalassa, ja yhteensä se sai kuusi Razzie-palkintoa.[6]

Neljä vuotta myöhemmin Bergman yritti vielä ohjaajana, mutta tuloksena oli yli 30 miljoonan dollarin tappio.lähde? Sittemmin hän paneutui Joe's Last Chancen käsikirjoitukseen.[1]

Bergman sai vuonna 2007 McLellan Hunter Awardin, jonka myöntää Writers Guild of America East.[2]

Bergman on kirjoittanut kaksi näytelmää, Social Security ja Working Title, sekä romaanit Sleepless Nights, The Big Kiss-Off, LeVine ja Tender Is LeVine.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Andrew Bergman Biography (1945-) Film Reference. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  2. a b c Dave McNary: WGA bows to Bergman 7.1.2007. Variety. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  3. Pennington, Ron: ‘Blazing Saddles’: THR’s 1974 Review The Hollywood Reporter. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)
  4. Matheson, Sue: The West: Reanimated and regenerated, s. 66. Teoksessa Undead in the West: Vampires, Zombies, Mummies, and Ghosts on the Cinematic Frontier, toim. Miller, Cynthia J. & Van Riper, A. Bowdoin. Scarecrow Press, 2012. ISBN 9780810885448. (englanniksi)
  5. Jarkko Lehtola, Striptease (1996). Elitisti, 2017. Viitattu 31.12.2022
  6. Demi Moore, ‘Striptease’ Win 6 Razzies for Hollywood’s Worst 24.3.1997. Los Angeles Times. Viitattu 31.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa