Aleksandr Gomelski
Aleksandr Jakovlevitš Gomelski (ven. Александр Яковлевич Гомельский, 18. tammikuuta 1928 Kronstadt – 16. elokuuta 2005 Moskova) oli venäläinen koripallovalmentaja. Hänellä oli merkittävä rooli maan koripallossa ja häntä kutsuttiinkin ”Venäjän koripallon kummisedäksi”. Gomelski kuoli vuonna 2005 pitkäaikaisen syövän jälkeen.[1]
| Aleksandr Gomelski | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Aleksandr Jakovlevitš Gomelski |
| Syntynyt | 18. tammikuuta 1928 Kronstadt, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 16. elokuuta 2005 (77 vuotta) Moskova, Venäjä |
| Kansalaisuus |
 Venäjä |
| Koripalloilija | |
| Valmennusura | |
| 1945–1953 1953–1966 1956–1959 1961–1970 1969–1978 1976–1983 1979–1980 1985–1986 1987–1988 1988–1989 1990–1991 |
 SKA Leningrad ASK Rīga Neuvostoliitto (apuv.) Neuvostoliitto TsSKA Moskova Neuvostoliitto TsSKA Moskova TsSKA Moskova Neuvostoliitto Tenerife CB CSP Limoges |
Ura muokkaa
Seurajoukkueet muokkaa
Gomelski aloitti koripallon valmentamisen vuonna 1945 Leningradissa, jossa hän oli paikallisen koulujoukkueen valmentaja. Hän opiskeli myös maan urheiluvalmentajien koulussa. Gomelski toimi asemassa vuoteen 1949 asti, jonka jälkeen hän siirtyi SKA Leningradin päävalmentajaksi.[2] Hän valmensi joukkuetta vuoteen 1953 asti.[1]
Vuonna 1953 Gomelski siirtyi valmentamaan riikalaista ASK Rīgaa.[1] Hän voitti joukkueen valmentajana ensimmäisen Neuvostoliiton-mestaruutensa vuonna 1955. Lisäksi Gomelski valmensi joukkueen mestaruuteen myös vuosina 1957 sekä 1958.[3] Joukkue oli mukana myös vastaperustetussa Euroopan cupissa vuonna 1958. Tällöin joukkue eteni loppuotteluihin Akademik Sofiaa vastaan ja voitti sarjan mestaruuden otteluvoitoin 2–0. Myös kausina 1958–1959 sekä 1959–1960 ASK Rīga voitti kauden mestaruuden. Joukkue onkin Euroopan cupin historian ainoa joukkue Jugoplastika Splitin lisäksi, joka on voittanut sarjan mestaruuden kolmasti perättäin. Rīga eteni Euroopan cupin lopputteluihin myös kaduella 1960–1961, mutta tällöin TsSKA Moskova voitti loppuottelusarjan.[4]
Maajoukkue muokkaa
Gomelski valmensi Neuvostoliiton maajoukkuetta useassa pätkässä.[5] Hänet myös erotettiin lukuisia kertoja maajoukkueen päävalmentajan paikalta, mikäli maa ei ollut menestynyt tarpeeksi hyvin. Toisaalta Gomelski kutsuttiin nopeasti takaisin valmentajaksi.[6] Taustalla ajateltiin olevan Gomelskin liiketoiminta, jota valtio ei hyväksynyt. Muun muassa vuonna 1993 Gomelski paljasti haastattelussa, että hänet oli vapautettu valmentajapestistä poliittisten syiden takia.[7]
Ensimmäisen kerran Gomelski oli maajoukkueen valmennuksessa vuonna 1958 ja jatkoi tehtävissä vuoteen 1960 asti.[5] Tänä aikana maa voitti yhden Euroopan-mestaruuden. Gomelski siirtyi myöhemmin maajoukkueen päävalmentajaksi ja johdatti Neuvostoliiton Euroopan-mestariksi vuonna 1961.[2]
Valmennustyyli muokkaa
Aleksandr Gomelskin oma poika kuvailee isänsä olleen psykologinen valmentaja, joka oli hyvin taktinen. Hänen mukaansa Gomelski kohteli pelaajia kuin omia lapsiaan ja pelaajat kutsuivat häntä "papaksi". Toisaalta hänet tunnettiin myös määrätietoisena valmentajana, joka oli tiukka tavoitteiden saavuttamisesta. Gomelski oli ensimmäisiä eurooppalaisia valmentajia, joka toi peliin elementtejä yhdysvaltalaisesta koripallosta.[8]
Yksityiselämä muokkaa
Gomelski syntyi juutalaiseen perheeseen ja hänen isänsä oli töissä armeijassa. Myöhemmin aikuiselämässään Aleksandr Gomelskin sai neljä poikaa.[8][2] Hän julkaisi elämänsä aikana kymmenen koripalloa käsittelevää kirjaa.[2] Myös Gomelskin veli, Jevgeni Gomelski, oli koripallovalmentaja.[9]
Saavutukset muokkaa
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Miesten koripallo (valmentajana) | |||
| Maa: Neuvostoliitto
| |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Soul 1988 | ||
 Hopeaa |
Tokio 1964 | ||
 Pronssia |
México 1968 | ||
| Pronssia |
Moskova 1980 | ||
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Uruguay 1967 | ||
| Kultaa |
Kolumbia 1982 | ||
| Hopeaa |
Filippiinit 1978 | ||
| Pronssia |
Brasilia 1963 | ||
| Pronssia |
Jugoslavia 1970 | ||
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Jugoslavia 1961 | ||
| Kultaa |
Puola 1963 | ||
| Kultaa |
Neuvostoliitto 1965 | ||
| Kultaa |
Suomi 1967 | ||
| Kultaa |
Italia 1969 | ||
| Kultaa |
Italia 1979 | ||
| Kultaa |
Tšekkoslovakia 1981 | ||
| Hopeaa |
Belgia 1977 | ||
| Hopeaa |
Kreikka 1987 | ||
| Pronssia |
Ranska 1983 | ||
Seurajoukkueet muokkaa
- Neuvostoliiton-mestaruus (13): 1955, 1957–1958, 1970–1974, 1976–1980
- Neuvostoliiton cup (2): 1972–1973
- Euroopan cup (4): 1958–1960, 1971
Maajoukkue muokkaa
- Olympiakultaa: 1988
- Olympiahopeaa: 1964
- Olympiapronssia: 1968, 1980
- MM-kultaa: 1967, 1982
- MM-hopeaa: 1978
- MM-pronssia: 1963, 1970
- EM-kultaa: 1961, 1963, 1965, 1967, 1969, 1979, 1981
- EM-hopeaa: 1977, 1987
- EM-pronssia: 1983
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Alexander Gomelsky (2007 Class) 26.2.2007. FIBA Hall of Fame. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d ALEKSANDR "SASCHA" GOMELSKY International Jewish Hall of Fame. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Men: Soviet Union: Championship Sports 123. Arkistoitu 25.4.2018. Viitattu 6.2.2013.
- ↑ The fifties: When it all began Euroliiga. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Gomelsky's team upset U.S. in 1988 Olympics 16.8.2005. ESON. Viitattu 7.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Siegman, Joseph: The International Jewish Sports Hall of Fame, s. 33–34. New York: Shapolsky, 1992. ISBN 1-56171-028-8. Google Books. (englanniksi)
- ↑ Cunningham, Carson: American Hoops: The History of United States Olympic Basketball from Berlin to Barcelona, s. 426. Ann Arbor: UMI, 2006. Google Books. (englanniksi)
- ↑ a b Gomelsky: "Alexander the Great" of Russian basketball 10.10.2008. The Voice of Russia. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Aleksandar Gomelsky (1954-1991) Euroliiga. Viitattu 6.2.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- FIBA Hall of Fame (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
4 Krikun | 5 Paulauskas | 6 Sak’andelidze | 7 Žarmuhamedov | 8 Selihov | 9 Polyvoda | 10 Belov | 11 Tomson | 12 Lepmets | 13 Volnov | 14 Lipso | 15 Andrejev | Valmentaja Gomelski
4 Volkov | 5 Sokk | 6 Tarakanov | 7 Marčiulionis | 8 Miglinieks | 9 Tihonenko | 10 Kurtinaitis | 11 Sabonis | 12 Pankraškin | 13 Chomičius | 14 Bilostinnyi | 15 Hoborov | Valmentaja Gomelski