Ahopäivänkakkara

putkilokasvilaji
Tämä artikkeli kertoo kasvilajista. Päivänkakkara on myös Turussa sijaitseva veistos.

Ahopäivänkakkara eli päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on läheistä sukua krysanteemeille, joihin se on aiemmin sijoitettu nimellä Chrysanthemum leucanthemum. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.[1]

Ahopäivänkakkara
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Päivänkakkarat Leucanthemum
Laji: vulgare
Kaksiosainen nimi

Leucanthemum vulgare
Lam.

Synonyymit
  • Chrysanthemum leucanthemum L.
Katso myös

  Ahopäivänkakkara Wikispeciesissä
  Ahopäivänkakkara Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Ahopäivänkakkara kasvaa 20–60 cm korkeaksi. Sen mykerökukinnossa on valkoteräiset laitakukat ja heleänkeltaiset kehräkukat. Alhaalla on pitkäruotisia liuskahampaisia lehtiä, varsilehdet ovat pienempiä, eikä niillä ole ruotia.

Ahopäivänkakkara muistuttaa etenkin kukintojensa perusteella paljolti peltosauniota (Tripleurospermum inodorum), merisauniota (Tripleurospermum maritimum) sekä kamomillasauniota (Matricaria chamomilla), mutta ahopäivänkakkara on erotettavissa saunioista muun muassa lehtien ulkonäön perusteella.

Levinneisyys muokkaa

Ahopäivänkakkaraa tavataan koko Euroopassa sekä Siperian ja Pohjois-Amerikan keskiosissa lauhkealla vyöhykkeellä.[2]

Suomessa ahopäivänkakkara on yleinen Kemin eteläpuolella, Lapissa tulokaskasvi. Sitä viljellään koristekasvina.[3]

Elinympäristö muokkaa

Ahopäivänkakkara kasvaa kuivilla, valoisilla paikoilla: niityillä, kallioilla ja kivikoissa. Liian rehevässä maassa se ei pärjää muille kasveille.

Ahopäivänkakkaraa ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä ovat ainakin päivänkakkarakärsäkäs (Cyphocleonus trisulcatus), piennarkenttäkääriäinen (Dichrorampha aeratana), Dichrorampha baixerasana, päivänkakkarakenttäkääriäinen (Dichrorampha consortana), päivänkakkaranirppu (Diplapion stolidum) ja Tephritis neesii.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
  2. Levinneisyyskartta – Den virtuella floran
  3. Hämet-Ahti et al: Retkeilykasvio. Suomen luonnonsuojelun tuki, 1984.
  4. Leucanthemum vulgare (oxeye daisy) Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI). Viitattu 4.8.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.