Ero sivun ”Tekstitys” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: sv:Textning
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Tekstitys''' on [[elokuva]]n tai [[televisio-ohjelma]]n dialogia vastaava teksti, joka näkyyesitetään kuvassa. Yleensä tekstitystä käytetään, kun elokuva tai televisio-ohjelma julkaistaan maassa, jonka kieli on erimuu kuin teoksessa käytetty. Tekstityksessä voidaan esittää dialogi myös alkuperäisellä kielellä kuulorajoitteisia katsojia ja ulkomaalaisia katsojia varten. Tekstitystä voidaan myös lisätä jo elokuvan tuotantovaiheessa selventämään katsojalle muukalaisten puhetta (esimerkiksi ''[[Star Trek]]in'' [[klingon]]it tai ''[[Taru sormusten herrasta (elokuvatrilogia)|Taru sormusten herrasta]]'' -elokuvien rotujen kielet).
 
Tekstityksessä käytettävä tekninen toteutus vaihtelee käytettävän median ja aikakauden mukaan. Suomessa [[Yleisradio]] on tarjonnut ohjelmatekstityksiä toimintansa alusta alkaen, valinnaisina vuodesta 1983 alkaenlähtien, ensin [[Teksti-TV]]:n kautta, nykyisin käännöstekstien tapaan digitaalisina DVB-tekstityksinä.
 
Mykkäelokuvien kaudella joitain elokuvan juonta selittäviä tapahtumia tai keskusteluita "tekstitettiin" erillisillä kohtausten välissä olevilla tekstiruuduilla eli plansseilla, joiden aikana itse elokuvaa ei näkynyt tekstin taustalla. Yleensä tekninen toteutus tehtiin kuvaamalla elokuvakameralla tekstin sisältävää taulua.
 
Äänielokuvissa ei yleensä enää pysäytetä itse elokuvaa tekstien ajaksi, vaan tekstitys on jossakin kuva-alueen reunalla. Filmikelalta katsottavassa elokuvassa tekstitys on lisätty filmiin vasta kuvauksen ja filmin kehityksen jälkeen poistamallavalottamalla mekaanisesti väripinnoitetta filmiltä kirjasinten kohdalta. Väri voidaan poistaatai filmin pinnaltakehityksen raaputtamallapolttamalla tailaserin kuumentamallaavulla.
 
VideomateriaalinAnalogisen videomateriaalin tekstityksessä vaihtoehtoja on enemmän. Pisimpään käytetty menetelmä on lisätä tekstitys kuva-alueen reunoille kiinteästi kuvan osaksi. Tällainen tekstitys syntyy automaattisesti, mikäli valmiiksi tekstitetty filmi siirretään filmikelalta videolle. Yleensä elokuva tosin siirretään videolle tekstittömänä, ja teksti lisätään kuvaan myöhemmin videokuvaa muokkaavilla laitteilla.
 
Tällainen tekstitys voidaan toteuttaa näyttämällämyös lähettämällä tekstityksen sisältävä [[teksti-tvTV]]-sivu kuvananalogisen päälläTV-lähetyksen mukana. Tätä ei yleensä käytetä videotallenteiden kanssa, koska teksti-tv TV-informaatio ei säily esimerkiksi [[VHS]]-nauhalle tallentaessa.
Nykyään tekstitys on mahdollista lisätä videokuvaan myös siten, että video-ohjelman katselija voi kytkeä tekstityksen halutessaan pois päältä tai (joillain järjestelmillä) jopa valita tekstityksen kielen kielen useista vaihtoehdoista.
 
Nykyään tekstitys on mahdollista lisätä digitaaliseen videokuvaan myös siten, että video-ohjelman katselija voi kytkeä tekstityksen halutessaan pois päältä tai (joillain järjestelmillä) jopa valita tekstityksen kielen kielen useista vaihtoehdoista.
Tällainen tekstitys voidaan toteuttaa näyttämällä tekstityksen sisältävä [[teksti-tv]]-sivu kuvan päällä. Tätä ei yleensä käytetä videotallenteiden kanssa, koska teksti-tv -informaatio ei säily esimerkiksi [[VHS]]-nauhalle tallentaessa.
 
Toinen vaihtoehto on niin sanottu ''Closed Captioning'' -järjestelmä, jota on käytettykäytetään ilmeisesti paljonkinyleisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa [[kuulovamma]]isille suunnatussa tekstityksessä, mutta Suomessa tämä menetelmä ei ole ollut käytössä. Teknisesti ''Closed captioningCaptioning'' -järjestelmä on melko lähellä teksti-tv:n toimintatapaa.
 
Digitaalisissa televisiojärjestelmissä voidaan käyttää mediasta riippuen myös [[DVD]]- tai [[DVB]]-tekstitystä, jotka ovat keskenään teknisesti lähes samanlaisia. Kummassakin tekstitys välitetään kuvana, joka esitetään varsinaisen videokuvan päällä. Tämä mahdollistaa sen, että eksoottisten kielten vaatimat erikoismerkit toimivat varmasti oikein, toisin kuin esimerkiksi teksti-tv:n kautta välitettävässä tekstityksessä, jossa on erittäin rajoittunut merkkivalikoima. DVB-tekstitykseen on määritelty myös toimintamoodi, jossa teksti siirretään tekstinä eikä kuvana, mutta tätä ei juurikaan käytetä.
 
Nykyään elokuvia- ja televisio-ohjelmia katsellaan yhä enenevässä määrin myös tietokoneella. Siihen soveltuvia tekstitysjärjestelmiä on useita, ja kulloinkin käytettävän järjestelmän valinta riippuu katseluun käytettävästä tietokoneohjelmasta. Yleisin menetelmä on, että itse elokuva ja sen tekstit ovat erillisissä tiedostoissa, jotka katseluun käytettävä ohjelma yhdistää. Internetissä on pelkästään tekstitystiedostojen jakamiseen keskittyneitä wwwWWW-sivustoja, vaikka useimmiten niiden jakaminen rikkookin tekijänoikeuslainsäädäntöä[[tekijänoikeus]]lainsäädäntöä.
 
Monissa maissa ei juurikaan käytetä tekstitystä, vaan se sijaan ohjelman jälkiäänitetään eli [[dubbaus|dubataan]] paikalliselle kielelle, jotta katselijoiden ei tarvitse lukea tekstitysrivejä vaan he voivat keskittyä täysipainoisesti koko kuva-alaan. Dubbauksesta ei juurikaan pidetä maissa, joissa katselijat ovat tottuneet tekstityksen käyttöön.{{kenen mukaan}}
 
==Tekstityksen rajoitukset==
Rivi 32:
* Rivillä saa olla korkeintaan 37 merkkiä.
 
Toisinaan (varsinkin DVD:llä) riville mahtuu 39 merkkiä. Ääriraja lienee lukunopeuden vuoksi 42-4542–45 kirjaimen välillä.
 
Toisinaan (varsinkin DVD:llä) riville mahtuu 39 merkkiä. Ääriraja lienee lukunopeuden vuoksi 42-45 kirjaimen välillä.
 
Tästä syystä kääntäjä joutuu yleensä lyhentämään alkuperäistä dialogia huomattavasti, jolloin kaikki merkitysvivahteet eivät ole enää luettavissa.
Rivi 58 ⟶ 57:
* [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]
 
==Aiheesta muualla==
Lisää aiheesta: [http://www.av-kaantajat.fi Suomen av-kääntäjät] [http://www.yle.fi/ohjelmatekstitys Ohjelmatekstitys – silmin nähtävää puhetta]
* [http://www.av-kaantajat.fi/ Suomen av-kääntäjät]
Lisää aiheesta: [http://www.av-kaantajat.fi Suomen av-kääntäjät]* [http://www.yle.fi/ohjelmatekstitys Ohjelmatekstitys silmin nähtävää puhetta]
 
[[Luokka:Televisiotekniikka]]