Ero sivun ”Tekstitys” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: sv:Textning |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Tekstitys''' on [[elokuva]]n tai [[televisio-ohjelma]]n dialogia vastaava teksti, joka
Tekstityksessä käytettävä tekninen toteutus vaihtelee käytettävän median ja aikakauden mukaan. Suomessa [[Yleisradio]] on tarjonnut ohjelmatekstityksiä toimintansa alusta alkaen, valinnaisina vuodesta 1983
Mykkäelokuvien kaudella joitain elokuvan juonta selittäviä tapahtumia tai keskusteluita "tekstitettiin" erillisillä kohtausten välissä olevilla tekstiruuduilla eli plansseilla, joiden aikana itse elokuvaa ei näkynyt tekstin taustalla. Yleensä tekninen toteutus tehtiin kuvaamalla elokuvakameralla tekstin sisältävää taulua.
Äänielokuvissa ei yleensä enää pysäytetä itse elokuvaa tekstien ajaksi, vaan tekstitys on jossakin kuva-alueen reunalla. Filmikelalta katsottavassa elokuvassa tekstitys on lisätty filmiin vasta kuvauksen
Tällainen tekstitys voidaan toteuttaa
Nykyään tekstitys on mahdollista lisätä videokuvaan myös siten, että video-ohjelman katselija voi kytkeä tekstityksen halutessaan pois päältä tai (joillain järjestelmillä) jopa valita tekstityksen kielen kielen useista vaihtoehdoista.▼
▲Nykyään tekstitys on mahdollista lisätä digitaaliseen videokuvaan myös siten, että video-ohjelman katselija voi kytkeä tekstityksen halutessaan pois päältä tai (joillain järjestelmillä) jopa valita tekstityksen kielen kielen useista vaihtoehdoista.
▲Tällainen tekstitys voidaan toteuttaa näyttämällä tekstityksen sisältävä [[teksti-tv]]-sivu kuvan päällä. Tätä ei yleensä käytetä videotallenteiden kanssa, koska teksti-tv -informaatio ei säily esimerkiksi [[VHS]]-nauhalle tallentaessa.
Toinen vaihtoehto on niin sanottu ''Closed Captioning'' -järjestelmä, jota on
Digitaalisissa televisiojärjestelmissä voidaan käyttää mediasta riippuen myös [[DVD]]- tai [[DVB]]-tekstitystä, jotka ovat keskenään teknisesti lähes samanlaisia. Kummassakin tekstitys välitetään kuvana, joka esitetään varsinaisen videokuvan päällä. Tämä mahdollistaa sen, että eksoottisten kielten vaatimat erikoismerkit toimivat varmasti oikein, toisin kuin esimerkiksi teksti-tv:n kautta välitettävässä tekstityksessä, jossa on erittäin rajoittunut merkkivalikoima. DVB-tekstitykseen on määritelty myös toimintamoodi, jossa teksti siirretään tekstinä eikä kuvana, mutta tätä ei juurikaan käytetä.
Nykyään elokuvia- ja televisio-ohjelmia katsellaan yhä enenevässä määrin myös tietokoneella. Siihen soveltuvia tekstitysjärjestelmiä on useita, ja kulloinkin käytettävän järjestelmän valinta riippuu katseluun käytettävästä tietokoneohjelmasta. Yleisin menetelmä on, että itse elokuva ja sen tekstit ovat erillisissä tiedostoissa, jotka katseluun käytettävä ohjelma yhdistää. Internetissä on pelkästään tekstitystiedostojen jakamiseen keskittyneitä
Monissa maissa ei juurikaan käytetä tekstitystä, vaan se sijaan ohjelman jälkiäänitetään eli [[dubbaus|dubataan]] paikalliselle kielelle, jotta katselijoiden ei tarvitse lukea tekstitysrivejä vaan he voivat keskittyä täysipainoisesti koko kuva-alaan.
==Tekstityksen rajoitukset==
Rivi 32:
* Rivillä saa olla korkeintaan 37 merkkiä.
Toisinaan (varsinkin DVD:llä) riville mahtuu 39 merkkiä. Ääriraja lienee lukunopeuden vuoksi
▲Toisinaan (varsinkin DVD:llä) riville mahtuu 39 merkkiä. Ääriraja lienee lukunopeuden vuoksi 42-45 kirjaimen välillä.
Tästä syystä kääntäjä joutuu yleensä lyhentämään alkuperäistä dialogia huomattavasti, jolloin kaikki merkitysvivahteet eivät ole enää luettavissa.
Rivi 58 ⟶ 57:
* [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]
==Aiheesta muualla==
Lisää aiheesta: [http://www.av-kaantajat.fi Suomen av-kääntäjät] [http://www.yle.fi/ohjelmatekstitys Ohjelmatekstitys – silmin nähtävää puhetta] ▼
* [http://www.av-kaantajat.fi/ Suomen av-kääntäjät]
▲
[[Luokka:Televisiotekniikka]]
|