Ero sivun ”Väinö Vuori” versioiden välillä

Ilmavoimien palvelukseen Vuori siirtyi 27. kesäkuuta 1924 ja hänet nimitettiin Ilmavoimien esikuntapäälliköksi. Ilmavoimien komentajaksi hänet nimitettiin 2. helmikuuta 1926 vailla aikaisempaa kokemusta edes joukko-osaston komentamisesta, vailla teknistä tai korkeampaa sotilaallista koulutusta. Työskenneltyään kaksi vuotta ilmavoimien esikuntapäällikkönä Vuori nousi eronneen [[Arne Somersalo]]n tilalle komentajaksi. Vuoren nimitys heijasteli osittain puolustusvoimia 1920-luvun aikana repinyttä valtataistelua tsaarin armeijassa palvelleiden ja jääkäriupseerien välillä. Se oli myös suomenkielisen upseeriston välivoitto ruotsinkielisistä aselajin johdossa. Vuoren pätevyys ilmavoimien komentajan tehtäviin oli olematon. Tämä seikka pysäytti Somersalon kaudella aloitetun edistyshenkisen toiminnan. Vesilentokoneet säilyttivät asemansa Suomessa vielä Vuoren komentajakauden ajan. Vuoren komentajakaudella Suomen ilmavoimissa vakiintui usko italialaisen [[Giulio Douhet]]in teorioihin pommikoneiden ylivoimaisuudesta tulevaisuuden ilma-aseena ([[Douhetismi]]).<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

 

Vuodesta 1928 alkaen [[Suomen Ilmailuliitto|Ilmapuolustusliiton]], johon Somersalolla oli hyvät yhteydet, kautta esitetyt kiivaat vaatimukset ilmavoimien määrärahojen lisäämiseksi, alkoivat hitaasti vaikuttaa ilmavoimien kehittämiseen. Vuori oli päävastuullinen puolustushaaralle myönnettyjen varojen kuluttamisesta suorituskyvyltään kyseenalaisen kaluston hankintoihin. Puolustusneuvoston vuonna 1931 asettaman komitean ilmavoimien johdolle antama epäluottamuslause johti lopulta Vuoren eroon.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

 

 

==Luottamustoimet==

Vuori oli ilmavoimien erikoistuntijana Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelytoimikunnassa vuonna 1930 ja toimi Kaartin jääkäripataljoonan kunnianeuvoston jäsenenä vuonna 1921 ja puheenjohtaja vuonna 1922 sekä oli Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen varajäsenenä vuonna 1921. Ilmavoimien kunniatuomioistuimen puheenjohtajana hän toimi vuonna 1925 ja Valtion lentokonetehtaan johtokunnan jäsenenä vuosina 1929–1932 sekä Suomen upseeriliiton johtokunnan jäsenenä vuosina 1923–1925. Jääkäriliiton johtokunnan jäsenenä hän toimi vuosina 1924–1925 sekä varapuheenjohtajana vuosina 1926–1927. Ilmailu-upseeriyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana hän taasen toimi vuonna 1925 ja Tuusulan suojeluskunnan kunniajäseneksi hänet nimitettiin vuonna 1919. Ilmailu-upseeriyhdistyksen ja Kauhavan lentoupseerikerhon kunniajäsenyydet hän sai vuonna 1933.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>