Ero sivun ”Foinikialaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: si:පීනිෂියාව |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:PhoenicianTrade.png|thumb|350px|Foinikia ja sen kauppareitit]]
'''Foinikialaiset''' olivat [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] itäisen [[Välimeri|Välimeren]] pohjukassa nykyisen [[Libanon]]in tienoilla noin 3500-146 eaa. vaikuttanut kansa, joka perusti myöhemmän [[Rooman valtakunta|Rooma]]n kilpailijan [[Karthago]]n<ref>Combi maailmanhistoria s 86</ref> vuonna 813 eaa. suojaisaan merenlahteen. Foinikialaiset, joita joskus kutsuttiin myös [[kanaanilaiset|kanaanilaisiksi]], lienevät asuneet maassaan jo 3500-3000 eaa. Voimakkaimmillaan foinikialaiset olivat noin 1200-800 eaa. Tunnetuimmat klassisen Foinikian kaupungit olivat Sidon ja Tyros<ref>Combi maailmanhistoria, s 86</ref>, mutta aiemmin Ugarit ja Byblos olivat merkittävämpiä<ref>Combi maailmanhistoria, s 86</ref>.
Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska ei pystynyt maalle laajenemaan - siellä oli jo muita kansoja. Toisaalta idässä oli vuoristo<ref>Combi maailmanhistoria s 86</ref>. Ei tiedetä, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu merelle, joidenkin mukaan jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit. Idästä tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydä edelleen merikaupan välityksellä.
Foinikian seutu tuotti [[Setrit|setri]]puuta<ref name="Combi_maailmanhistoria_1974_85">Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 954-30-2100-9, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s 87</ref>, jota myytiin muun muassa [[Egypti]]in. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita, ja he tekivät matkoja tuhansien kilometrien päähän, muun muassa [[Espanja]]an, ja ehkä [[Englanti]]in asti<ref>Combi maailmanhistoria s 87</ref>. Foinikialaisia [[siirtokunta|siirtokuntia]] oli [[Karthago]]n lisäksi [[Kypros|Kyproksella]], [[Rodos|Rodoksella]], [[Kreeta]]lla, [[Malta]]lla, [[Sisilia]]ssa, [[Sardinia]]ssa, sekä [[Marseille]]ssa Etelä-Ranskassa ja [[Cádiz]]issa Espanjassa.
Foinikialaiset olivat merkittävä sivistyksen välittäjä idän ja lännen välillä. Foinikialaiset harjoittivat myös [[Orjuus|orjakauppa]]a ja saattoivat olla kaupanteossaan petollisiakin. He puhuivat [[seemiläiset kielet|seemiläistä]] [[foinikian kieli|foinikian kieltä]], joka oli erittäin läheistä sukua [[heprea]]lle, ja käyttivät aakkoskirjoitusta, [[foinikialainen aakkosto|foinikialaisia aakkosia]]. [[Ugarit]]issa foinikialaiset käyttivät kuitenkin omaa aakkosversiotaan [[nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksesta]].
Rivi 32:
Näistä mullistuksista selvisivät silti nykyisen Libanonin rannikon kaupungit, joista merkittävimpiä olivat [[Sidon]] ja [[Tyros]]. Näiden asukkaita pidetään foinikialaisten esi-isinä.
Foinikialaiset veivät mm setripuuta, lasituotteita, metallitavaroita, maljakoita, aseita ja koruja. Tunnetuin foinikialaine vientituote oli purppuran värinen kangas, joka tehtiin erikoisella salassa pidetyllä tavalla<ref>Combi maailmanhistoria s 86</ref>.
Foinikialaisista jäivät etelämmäs filistealaiset merikauppaa hoitamaan, Alalakh ja Ugarit tuhoutuivat täysin merikansojen hyökkäyksiin. Egyptiläiset olivat heikkoja eivätkä edistäneet Foinikian kauppaa. Tigletpileser I käväisi Foinikiassakin. Aramealaiset ja filistelaiset laajensivat valtaansa sisämaassa, ja etenivät myös eteläiseen Foinikiaan, sekä sisämaassa Karmelin vuoren seuduille. He estivät Foinikian merikaupan. Pian Daavid loi suurvallan, ja Foinikia hoiti Israelin kauppaa. Siidon oli vallannut silloin Tyyroksen. Nyt Foinikian kauppa vapautui, ja nimenomaan Byblos ja Siidon kukoistivat, mutta myös Tyyros ja Arvad.<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Osa 1, Kirjayhtymä 1971, Foinikialaiset, sivu 515- -</ref>. 1000-900 eaa. Sheshonk ja Onsorkon valtasivat taas Bybloksen, joka sai siten tukea Siidonia vastaan. Noin 800-700 eaa. Siidon ja Tyyros nousivat johtoon. Tyyros jatkoi Siidonin pääkaupunkina, kunnes Assyria tunkeutui alueelle ja hajotti kaupunkivaltioiden yhdistelmän.
| |||