Ero sivun ”Sotalapset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Tekijänoikeus_201009-malline
{{Tekijänoikeus_201009|diff=600}} pois, lis muokkausta
Rivi 1:
{{Tekijänoikeus_201009|diff=600}}
{{tämä artikkeli|käsittelee lasten evakointia sota-aikana. [[Sotalapset (elokuva)|Sotalapset]] on myös dokumenttielokuva vuodelta 2003.}}
[[Kuva:Evacuation Memorial Haparanda.JPG|thumb|250px|Sotalasten muistoksi [[Haaparanta]]an pystytetty muistomerkki.]]
Rivi 5 ⟶ 4:
'''Sotalapset''' ovat [[lapsi]]a, jotka lähetettiin [[Suomi|Suomesta]] toista maailmansotaa pakoon muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]], lähinnä [[Ruotsi]]in. [[Talvisota|Talvi-]] ja [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana [[1939]]–[[1945]] Suomesta siirrettiin Ruotsiin, [[Tanska]]an ja [[Norja]]an yhteensä lähes 80 000 lasta. Ruotsiin vietiin tai lähti noin 72 000 lasta, Tanskaan 4 200 ja Norjaan noin sata lasta ja äitiä. Noin 15 500 heistä jäi palaamatta Suomeen.<ref>[http://www.sotalapset.fi/ Sotalapsiliitto] Sotalapsi.fi</ref>
 
Talvisodan aikana Ruotsissa levisi tunnuslause ''[[Finlands sak är vår]]!'' Maa tarjosi heti turvapaikkaa Suomen lapsille. Suomi olisi halunnut auttamisen tapahtuvan ensisijaisesti Suomessa ja kieltäytyi aluksi. Ruotsalaiset hyväntekeväisyyttä harjoittavat rouvat sopivat asiasta [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]in kanssa. Ruotsi oli jo aikaisemmin ottanut vastaan sotalapsia, mutta ei niinnäin suurta joukkoa, minkä suomalaiset sotalapset muodostivatmäärää.<ref name="AP">[http://www.kinothalia.fi/tiedotteet/175.pdf Historiallinen tausta: Suomen sotalapset] Äideistä parhain -elokuvan tiedote. Lähteet: Kavén, Pertti: 70&nbsp;000 pientä kohtaloa – Suomen sotalapset. Otava, 1985 ja Suomen Pakolaisapu</ref>
Ensimmäiset sotalapset matkustivat [[Turku|Turusta]] [[Tukholma]]an [[15. joulukuuta]] [[1939]] [[Arcturus]]-laivalla. Valtaosa lapsista kuljetettiin myöhemmin rautateitse pimennetyin ikkunoin varustetuilla junilla [[Tornio]]n-[[Haaparanta|Haaparannan]] raja-aseman kautta. Ensisijaisesti mukaan otettiin kaupunkilaislapsia – kaupungit olivat yleensä myös suurimman pommiuhan kohteita. [[Talvisota|Talvisodan]] päätyttyä lapsia palautettiin Suomeen, mutta jatkosodan aikana lapsia vietiin Ruotsiin uudelleen. Palautukset Ruotsista jatkuivat läpi koko 1940-luvun.<ref name="AP"/>
 
Keskustelu sotalapsista, kuten monista muistakin sodan kysymyksistä, käynnistyi toden teolla Neuvostoliiton sortumisen jälkeen 1990-luvulla.{{Lähde}} Sotalapset järjestäytyivät ja perustivat ensimmäisen yhdistyksensä Suomessa vuonna 1991 ja Ruotsissa vuotta myöhemmin.
 
[[26. huhtikuuta]] [[2005]] paljastettiin Haaparannalla kuningas [[Kaarle XVI Kustaa]]n ja presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] läsnä ollessa sotalasten muistolle omistettu, helsinkiläisen arkkitehti Anna Jäämeri-Ruusuvuoren tekemä sotalapsipatsas.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2005/04/363942 Ruotsin kuningas paljasti sotalapsipatsaan] MTV3 2005</ref>