Ero sivun ”Muinainen Egypti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: yi:אוראלט עגיפטן |
|||
Rivi 11:
Egyptin sivistys perustui Niilin tulvaliejulla kasvatettuun viljaan. Hedelmällinen joen kastelema maa tuotti kaksi-kolme satoa vuodessa. Suuri sato mahdollisti suuret väestömäärät ja kaupungit. Muinaiset egyptiläiset kutsuivat omaa maataan nimellä ''kemet'', eli "musta maa". Asumattoman autiomaan nimi oli ''deshret'', eli "punainen maa". Nykyinen nimi ''Egypti'' juontuu [[egyptin kieli|egyptinkielisestä]] lauseesta ''hut-ka-ptah'', joka tarkoittaa luojajumala [[Ptah]]in [[ka]]-sielun asuntoa {{Lähde|16. syyskuuta 2008}}.
Jo varhaishistoriallisella aikakaudella Egyptin valtakunta jaettiin kahteen osaan, [[Ylä-Egypti]]in ja [[Ala-Egypti]]n. Koska Niili virtaa etelästä pohjoiseen, Ala-Egypti sijaitsi pohjoisessa ja Ylä-Egypti etelässä. Ennen valtakunnan yhdistymistä nämä alueet olivat itsenäisiä valtioita. Ylä-Egyptin tunnuksena oli korkea, ylhäältä suippo valkea [[kruunu (päähine)|kruunu]], jonka etuosassa oli faaraon valtaa symboloiva [[kobra]] eli [[ureus]]käärme. Ala-Egyptin kruunu oli punainen ja siinä oli kaartuva "kieli". Yhdistymisen jälkeen faaraot käyttivät punavalkoista yhdistelmäkruunua. Ala-Egyptin pääkaupunki oli [[Memfis]] ja Ylä-Egyptin [[Theba (Egypti)|Theba]]. Edellä mainittu oli valtion pääkaupunki [[Vanha valtakunta|Vanhan valtakunnan]] ja viimeksi mainittu [[Uusi valtakunta|Uuden valtakunnan]] aikaan. Uuden valtakunnan ajoilta eteenpäin kummallakin alueella oli myös oma [[visiiri]]nsä
Memfiksen ja Theban ohella muita merkittäviä kaupunkeja olivat [[Heliopolis]], [[Sais]] ja [[Tanis]].[[Heliopolis|Heliopoliksessa]] sijaitsi auringonjumala [[Amon|Ammonin]] temppeli. Muutaman viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskumme alkua pohjoisessa, Välimeren rannalla sijaitsevasta [[Aleksandria]]sta tuli [[hellenistinen kulttuuri|hellenistisen kulttuurin]] keskus.
Ylä- ja Ala-Egyptin ohella valtakunta jaettiin 42 noomiin{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} eli [[lääni]]in, joita hallitsivat lääninruhtinaat eli nomarkit. Jokainen nomarkki keräsi alueensa talonpojilta [[vero]]ja ja toimitti ne edelleen kuninkaalle.
Muinaisesta Egyptistä ei tullut koskaan mahtavaa soturivaltiota, mutta valtakunta laajeni sotaretkien myötä. Varhaisimmat 5. ja 6. dynastian [[Palestiina]]an suuntautuneet tuho- ja ryöstöretkiä. [[Thutmosis III]]:n ja [[Ramses II]]:n valloitusretkien myötä [[Egypti]]n vaikutuspiiri laajeni [[Libya]]n aavikolle, jossa kukoistivat useat keitaat.
| |||