Ero sivun ”Artikkeli (kielioppi)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: bg:Членуване |
kappalejako ja täydennystä mm. enwikiin nojautuen sekä uudelleenmuotoilua ja uusia esimerkkejä |
||
Rivi 1:
Kieliopissa '''artikkeli''' on [[substantiivi]]in kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta. Artikkeli voi ilmaista esimerkiksi käytetäänkö substantiivia yleisessä vai erityisessä merkityksessä. Artikkelista käy usein myös ilmi sanan kieliopillinen [[Suku (kielioppi)|suku]], mikä saattaa vaikuttaa sanan merkitykseen (esimerkiksi norjan kielessä ''en ball'' = "pallo", ''et ball'' = "tanssiaiset").
Artikkeleja käytetään useimmissa [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa kielissä]] ja [[Seemiläiset kielet|seemiläisissä kielissä]], muissa kieliryhmissä ne ovat harvinaisia. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] ei esiinny varsinaisia artikkeleita, mutta pronomineja ''eräs'', ''yksi'' ja ''se'' käytetään toisinaan artikkelin tapaan, varsinkin puhekielessä. Niissäkin kielissä, joissa artikkeleja käytetään, voi joskus olla tulkinnanvaraista onko kyseessä artikkeli vaiko pronomini tai lukusana.
[[Unkarin kieli|Unkari]] on ainoa artikkeleita kirjakielessä käyttävä [[uralilaiset kielet|uralilainen kieli]]. Suomen kirjakielen alkuaikoina suomeen yritettiin luoda artikkelikategoriaa, esimerkiksi Agricolan uuden testamentin käännöksen ''Se Wsi Testamenti'' nimessä.▼
== Artikkelin sijainti ==
Monissa kielissä tärkeimmät artikkelit ovat ''määräinen artikkeli'' ja ''epämääräinen artikkeli''. Epämääräinen artikkeli viittaa kohteeseen yleensä (esimerkiksi [[englannin kieli|englanniksi]] ”'''a''' dog is '''a''' mammal”, ”koira on nisäkäs”), ja määräinen artikkeli viittaa johonkin tiettyyn, rajattuun kohteeseen, joka ilmenee asiayhteydestä (esim. ”'''the''' dog bit '''the''' burglar”, ”koira puri murtovarasta”, ts. jokin tietty koira puri jotain tiettyä henkilöä). Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran, ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen. Esimerkiksi englanniksi "I have '''a''' hat. '''The''' hat is red. I wore '''the''' hat when I bought '''a''' hat for my sister." Minulla on hattu (ts. eräs hattu). Hattu (ts. tämä nimenomainen hattuni) on punainen. Minulla oli hattu (ts. jälleen sama nimenomainen hattu) päässäni ostaessani hatun (jonkin muun kuin edellä mainitun hatun) siskolleni.▼
Artikkeli sijoitetaan tavallisesti substantiivin eteen. Joissain kielissä, kuten lähes kaikissa [[Skandinaaviset kielet|skandinaavisissa kielissä]] määräisenä artikkelina käytetään kuitenkin useimmissa tapauksissa substantiivin kanssa yhteen kirjoitettavaa jälkiliitettä, joka muistuttaa epämääräistä artikkelia tai on identtinen sen kanssa. Esimerkiksi ruotsin kielessä ett hus - hus'''et''', en skola - skola'''n''', norj. et krig - krig'''et'''...).
== Artikkelityypit ==
=== Epämääräinen ja määräinen artikkeli ===
▲Monissa kielissä
Usein epämääräistä artikkelia käytetään mainittaessa jotain ensimmäisen kerran, ja määräistä artikkelia viitattaessa samaan kohteeseen uudelleen. Asiaa havainnollistaa seuraava englanninkielinen lause suomennoksineen:
"I have '''a''' hat. '''The''' hat is red. I wore '''the''' hat when I bought '''a''' hat for my sister."
Minulla on (eräs) hattu. (Kyseinen) hattu on punainen. Minulla oli (kyseinen) hattu päässäni ostaessani (toisen, muun) hatun siskolleni.
=== Partitiiviartikkeli ===
Ranskan kielessä käytetään määräisen artikkelin [[prepositio]]n '''de''' ('''le, la, les''') [[assimilaatio|yhteensulautumaa]] ilmaisemaan epätarkkaa määrää Suomen kielen [[partitiivi]]n tapaan. Rakenteesta käyttään nimitystä ''article partitif'', "partitiiviartikkeli":
* '''du''' cafe = kahvi'''a''' (de + le)
* '''des''' œufs = muni'''a''' (de + les)
=== Negatiiviartikkeli ===
Englannissa ja monissa muissa kielissä ilmaus "ei mikään", "ei kukaan", "ei yksikään" voidaan ilmaista yhdellä sanalla, jota käytetään artikkelin tapaan. Englannin kielessä siitä käytetään nimitystä ''negative article'':
* '''No''' man is a island = '''Yksikään'''/'''kukaan''' ihminen ei ole saari.
=== Nolla-artikkeli ===
Kielissä, joissa substantiiviin pääsääntöisesti liittyy artikkeli, on usein joitakin poikkeustapauksia, joissa artikkelia ei käytetä; tällöin puhutaan ns. "nolla-artikkelista" (engl. ''zero article''). Esimerkiksi englannin kielessä artikkeli jää pois puhuttelussa, huudahduksissa, otsikkoteksteissä ja tietyissä vakiintuneissa ilmauksissa:
* ''Boy, come here!'' = Poika, tulehan tänne!
* ''Oh boy!'' = Voi pojat!
* ''Yellow Car Hit Elderly Lady'' = Keltainen auto osui varttuneeseen rouvaan (lehtiotsikko)
* ''At school''= koulussa (vrt. ''At the school'' = koululla, koulurakennuksessa)
== Artikkelit indoeurooppalaisissa kielissä ==
Indoeurooppalaisissa kielissä epämääräiset artikkelit ovat kehittyneet [[lukusana]]sta ''yksi'' ja määräiset artikkelit [[demonstratiivipronomini]]sta ''se'', ''tuo''; esimerkiksi [[latina]]n ''ille, illa, illud'' (se, tuo) → [[ranskan kieli|ranskan]] määräiset artikkelit ''le, la'' ja epämääräiset artikkelit ''un, une'' ← latinan ''unus, una, unum'', [[yksi]]. Tätä kehitystä kutsutaan [[kieliopillistuminen|kieliopillistumiseksi]].
== Artikkelit uralilaisissa kielissä ==
▲[[Unkarin kieli|Unkari]] on ainoa artikkeleita kirjakielessä käyttävä [[uralilaiset kielet|uralilainen kieli]]. Suomen kirjakielen alkuaikoina suomeen yritettiin keinotekoisesti luoda artikkelikategoriaa indoeurooppalaisen mallin mukaan, mikä näkyyy esimerkiksi Agricolan uuden testamentin käännöksen ''Se Wsi Testamenti'' nimessä.
{{tynkä/Kieli}}
| |||