Ero sivun ”Tanssilava” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tanssilavat nykyään: - fix... ei nyt latoja kuitenkaan, vaikka muistuttavatkin joskus |
|||
Rivi 7:
Yhtä lailla kuin tanssilavoja [[Suomi|Suomessa]] on pidetty suomalaisena ilmiönä, ne on [[Ruotsi]]ssa nähty ruotsalaisuuden ilmentyminä, ja Ruotsissa niitä tiedetään olleen ainakin jo 1910-luvulla. Suomalaisissa sanomalehdissä ensimmäinen maininta tanssilavasta ({{k-sv|dansbana}}) on Ruotsin kruunuprinsessan syntymäpäivistä kertovassa uutisessa vuodelta 1850. Kristianiassa (nykyisessä [[Oslo]]ssa) [[Norja]]ssa tanssilava mainitaan vuonna 1876 ja [[Jeniseisk]]issä [[Siperia]]ssa myös vuonna 1876.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 11-15.</ref> Erityisen tavallisia tanssilavojen sanotaan olleen Ruotsissa maailmansotien välisenä aikana, jonka jälkeen niiden sanotaan korvautuneen katetuilla rakennuksilla. 2000-luvulla nimitystä ''dansbana'' käytetään Ruotsissa vähän.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 18.</ref>
Muissa kielissä, kuten [[ranskan kieli|ranskassa]] ja [[englannin kieli|englannissa]], täsmällistä vastinetta sanalle ''tanssilava'' ilmiöstä muilla kielillä kerrrottaessa on ollut vaikea löytää. Irlannissa kuitenkin tanssilavoja ({{k-en|dance platform}}) kerrotaan olleen toiseen maailmansotaan asti; niillä tanssivat etenkin nuoret sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen, usein [[huilu]]- tai [[viulu]]pelimannin säestyksellä. Samoin lavalla tapahtuva tanssi kerran viikossa on tavattu [[Meksiko]]ssa. Yleisempää etenkin englanninkielisessä maailmassa kuitenkin on vastaavasti vaikeasti suomeksi käännettävä "tanssihuonetanssiminen" ({{k-en|ballroom dancing}}); näistä salitansseista monet suomalaiset [[lavatanssi]]t ovat muunnelmia. Laajemmin voidaan puhua [[seuratanssi|seuratansseista]], jotka kattavat molemmat ilmiöt.<ref>Hakulinen & Yli-Jokipii 2007: 18-20.</ref>
==Historiaa Suomessa==
| |||