Versio 14. syyskuuta 2010 kello 00.28 muokkaa Xqbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 195 438 muokkausta p Botti muokkasi: tt:Күзәнәк фәне ← Vanhempi muutos		Versio 14. syyskuuta 2010 kello 22.06 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 899 muokkausta kh Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Solubiologia''' on [[solu]]ja tutkiva [[tiede]]. Solubiologia tutkii pääasiassa solujen [[fysiologia\|fysiologisia]] ominaisuuksia, rakennetta, niiden sisältämiä [[soluorganelli\|soluorganelleja]], vuorovaikutusta ympäristön kanssa, [[solunjakautuminen\|solun jakautumista]], [[solusykli]]ä sekä ohjelmoitua solujen itsetuhoa eli [[apoptoosi]]a. Tutkimusta tapahtuu sekä mikroskooppisella että molekulaarisella tasolla. Solubiologian tutkimuskohteet ulottuvat yksisoluisista ~~organismeista~~eliöistä, kuten [[bakteeri]]t ja tietyt yksinkertaiset [[sienet]] erittäin monimutkaisiin ~~organismeihin~~eliöihin, kuten [[ihminen]] ja niiden soluihin. Nykyään solubiologinen tutkimus yhdistelee [[biologia]]n lisäksi osia useilta eri tieteenaloilta, kuten [[fysiikka\|fysiikasta]], [[kemia]]sta ja [[matematiikka\|matematiikasta]]. Solubiologiaan läheisesti liittyvä tieteenala on muun muassa [[kehitysbiologia]] eli [[alkio]]n kehityksen tutkimus [[hedelmöitys\|hedelmöityksestä]] aikuiseksi ~~organismiksi~~eliöksi. Myös [[genetiikka]], [[biokemia]] ja [[molekyylibiologia]] ovat keskeisiä solubiologiaan liittyviä tieteenaloja. Koska organismien määrä [[maa]]pallon [[ekosysteemi]]ssä on valtava, solubiologia (kuten muutkin biotieteet) keskittyy malliorganismien tarkasteluun. Niistä usein saadaan tietoa, jota voidaan soveltaa myös muihin organismeihin, esimerkiksi ihmisiin. Tämä on tärkeää erityisesti kokeellisessa [[perinnöllisyystiede\|genetiikassa]], koska risteytyskokeiden tekeminen ihmisellä on mahdotonta. Genetiikan yleisimpiä malliorganismeja ovat ihmisen lisäksi muun muassa [[banaanikärpänen]], [[kotihiiri]], ''[[Arabidopsis thaliana]]'' eli lituruoho ja ''[[Aspergillus nidulans]]'' -home. [[Kuva:RobertHookeMicrographia1665.jpg\|thumb\|150px\|[[Robert Hooke]]n piirros havaitsemistaan korkkisoluista vuodelta [[1665]].]]Solubiologian voidaan ajatella alkaneen, kun [[Robert Hooke]] vuonna [[1665]] havaitsi korkkisoluja alkeellisella [[mikroskooppi\|mikroskoopillaan]]. Vuonna [[1683]] [[Anton van Leeuwenhoek]] havaitsi yksisoluisia ~~organismeja~~eliöitä, jotka nykyään tunnetaan [[protozoa]]na. Itse [[soluteoria]] sai alkunsa, kun [[Mattheus Schlieden]] ja [[Theodor Schwann]] ehdottivat, että kaikki organismit rakentuvat soluista, vuosina [[1838]] ja [[1839]]. ==Lyhyt johdatus solubiologiaan== Rivi 17: # [[adenosiinitrifosfaatti\|ATP]] on universaali energiamolekyyli # Kaikki solut sisältävät säilyneen joukon reaktioteitä # Kaikki solut käyttävät [[DNA]]:ta varastoimaan ~~organismin~~eliön geneettisen materiaalin # DNA:sta saadaan [[RNA]], josta saadaan [[proteiini]]t # Kaikki solut syntyvät toisista soluista # Kaikki solut ovat kehittyneet yhteisestä alkusolusta ===1. Kaikki ~~elävät organismit~~eliöt rakentuvat soluista=== Solu on elämän perusyksikkö. ~~Organismit~~Eliöt voivat olla yksisoluisia (kuten [[bakteerit]], tietyt [[hiivat]], [[alkueliöt]], ja tietyt [[kasvit]] kuten [[dinoflagellaatit]]) tai monisoluisia (kuten [[selkärankaiset]] eläimet ja [[hyönteiset]] sekä [[putkilokasvit]]). Yksittäisten solujen koko vaihtelee paljon: {\| class="wikitable" style="text-align:center" Rivi 67: Reaktiotiet ravinteiden hajottamiseen, energian käsittelyyn ja erinäisten yhdisteiden biosynteesiin ovat pääosin säilyneet. Toisin sanoen tietyt perusreaktiotiet ovat samankaltaisia, ellei täysin samoja eri organismien soluissa. Yksittäiset reaktiot reaktioteissä tapahtuvat, koska niitä [[katalyytti\|katalysoi]] jokin reaktiolle spesifinen [[entsyymi]]. ===7. Kaikki solut käyttävät DNA:ta varastoimaan ~~organismin~~eliön geneettisen materiaalin=== [[DNA]], deoksiribonukleiinihappo, on poly[[nukleotidi]], joka sisältää neljää erilaista [[emäs]]tä ([[adeniini]] (A), [[sytosiini]] (C), [[guaniini]] (G) ja [[tymiini]] (T)). C ja T ovat [[pyrimidiini\|pyrimidiinejä]] ja A ja G ovat [[puriini\|puriineja]]. DNA:n rakenne on kaksoiskierre, joka koostuu kahdesta eri suuntiin juoksevista nukleotidirihmoista. Rihmat kiinnittyvät toisiinsa [[vetysidos\|vetysidoksin]]: A pariutuu T:n kanssa (kaksi vetysidosta) sekä C pariutuu G:n kanssa (kolme vetysidosta). Toinen rihmoista sisältää itse geneettisen informaation emäsjärjestyksen muodossa ja toinen on komplementaarinen tälle. Organismin monimutkaisuutta voidaan tiettyyn pisteeseen asti mitata sen sisältämien geenien määrällä, ja sitä kautta suurin piirtein emäsparien määrällä:

Ero sivun ”Solubiologia” versioiden välillä