Ero sivun ”Isopussikaniini” versioiden välillä

Isopussikaniiniuroksen ruumiinpituus on 30–50 senttiä, ja naaraan pituus 29–39 senttiä. Painoa on 1–1,5 kiloa.<ref name="Mue"/> Etujalat ovat vahvat ja niissä on viisi varvasta, joista kolmessa on kynnet. Takajalat ovat pitkät ja hoikat ja niiden keskellä on kenguruiden tapaan yksi suuri keskivarvas, jota eläin käyttää sukimiseen.<ref name="CWS">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=CWS - Animal Bytes - Greater Bilby | Osoite=http://www.currumbin-sanctuary.org.au/content/standard.asp?name=GreaterBilby | Ajankohta=2006 | Julkaisija=Currumbin Wildlife Sanctuary | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Lajin korvat ovat pitkät ja karvattomat. Kuono on pitkä ja karvaton, ja on siten vaaleanpunainen.<ref name="ARK">{{Verkkoviite | Tekijä=ARKive | Nimeke=Macrotis lagotis - Information - ARKive | Osoite=http://www.arkive.org/greater-bilby/macrotis-lagotis/info.html | Ajankohta=2008 | Julkaisija=ARKive | Luettu=12. 13. 2008}}</ref> Turkki on pehmeä ja silkkinen, väriltään sinertävänharmaa. Mustavalkea häntä on noin 25 senttisenttiä pitkä ja sen päässä harjatupsu.<ref name="Mue">{{Kirjaviite | Tekijä=Ulla Elo (toimitus)| Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet - Nisäkkäät Osa 1 | Sivu=138 | Vuosi=1991 | Julkaisija=Weilin-Göös | Tunniste=ISBN 951-35-4686-1}}</ref> Isopusiikaniinin näkö on huono, mutta hajuaisti on hyvä.<ref name="CWS"/>

Isopussikaniinin levinneisyys kattoi aiemmin yli 70 prosenttia Australian pinta-alasta. Nykyään levinneisyys rajoittuu pääasiassa [[Tanamin aavikko|Tanamin-]], [[Gibsonin aavikko|Gibsonin-]] ja [[Iso Hiekka-aavikko|Isoon Hiekka-aavikkoaavikkoon]], sekä läntisempään ja erilliseen populaatioon [[Boulia]]n ja [[Birdsville]]n välisellä alueella [[Queensland]]issä. Sitä on nyt myös palautettu entisille elinalueilleen useille suojelualueille.<ref name="IUCN"/>

Alalajeja tunnetaan kaksi. Läntinen ''M. l. lagotis'' elää Läntisessäläntisessä Australiassa ja ''M. l. sagitta'' [[Queensland]]issä.<ref name="ARK"/>

Isopussikaniinin tyypillistä elinympäristöä ovat harvakseltaaharvakseltaan pensaita kasvavat puoliaavikot, missä on tarpeeksi pehmeää, vähäkivistä hiekka- ja savimaata pesäkojenpesäkolojen kaivamiseen.<ref name="Mue"/> Isopussikaniini tarvitsee lisäksi ajoittain toistuvia maastopaloja, jotka saavat sen sen ravintokasvit, kuten ''Yakirra australience''-[[heinäkasvi]]n kasvamaan. Se viihtyy myös avoimilla metsämailla sekä ruohostomailla. Lajia on tavattu myös kuivemmillakuivemmilta alueilta.<ref name="IUCN"/>

Isopussikaniini on yöeläin ja pysyttelee valoisan ajan jopa 3 metriä syvässä käytävässään. Se lähtee hämärän tultua kolostaan pariksi tunniksi etsimään ruokaa. Lajin asuttaman alueen tunnistaa helposti niiden kaivamista noin 10 senttiä syvistä koloista, jotka täplittävät niiden asuinaluetta.<ref name="Mue"/> Ne elävät pääasiassa yksikseen ja ovat yhdessä lähinnä lisääntysenlisääntymisen aikana.<ref name="ADW"/> Kolossa voi kuitenkin asua myös muita perheenjäseniä käsittäen pariskunnan ja poikasia nuoriin aikuisiin asti. Isopussikaniini on ahkera ja nopea kaivaja, ja sen reviirillä on useita koloja, jotka tarjoavat suojaa pedoilta.<ref name="Mue"/> Eläimet pysyttelevätkin yleensä 100 metrin eteisyydellä koloistaan ja käyvät useissa yön aikana ja asettuvat johonkin niistä päivanpäivän ajaksi.<ref name="BBC">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=BBC - Science & Nature - Wildfacts - Greater bilby | Osoite=http://www.bbc.co.uk/nature/wildfacts/factfiles/3071.shtml | Ajankohta=2008 | Julkaisija=BBC | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Yleensä vain yksi koloista on avoinna, sillä isopussikaniinit kätkevät ne pienellä pensaalla, ruohomättäällä tai termiittikeon palasella.<ref name="CWS"/> Isopussikaniini elää vankaudssavankeudessa korkeintaakorkeintaan 8 vuotta.<ref name="ADW"/>

Isopussikaniini on kaikkiruokainen. Ne paljolti kaivavat ravintonsa maasta. Pääosa sen ravinnosta koostuu kuitenkin kasvien maanalaisista osista, siemenistä, hedelmistä, hyönteisistä ja niiden toukista.<ref name="Mue"/> Ne syövät myös pieniä selkärankaisia.<ref name="ADW"/> Tarvitsemansa veden se saa ravinnostaan, etupäässä termiiteistä ja juurista.<ref name="Mue"/>

Isopussikaniinien lisääntymiskausi on maalis-toukokuussa, jolloin naaras synnyttää noin 17 päivän kantoajan jälkeen 1-3 poikasta.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Deborah Ciszek | Nimeke=ADW Macrotis lagotis Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Macrotis_lagotis.html | Ajankohta=1999 | Julkaisija=University of Michigan | Luettu=23. 12. 2008}}</ref> Poikaset kehittyvät pussissa noin 75 päivää. Pussista lähdön jälkeen ne viipyväviipyvät pesässä pari viikkoa, jossa emo käy niitä öisin imettämässä.<ref name="Mue"/>

Isopussikaniinia pidettiin vielä 1800-luvulla runsaslukuisena ja laajalle levinneenä<ref name="Mue"/>, mutta nykyään kanta on jatkuvasti laskemassa. Niiden määrän uskotaan laskeneen yli 10 &nbsp;% viimeisten kymmenen vuoden aikana. Levinneisyys on nykyään laikuttainen ja aikuisten isopussikaniinien kanta on ehkä alle 10 &nbsp;000 yksilöä.<ref name="IUCN"/> Aikaisemmin lajia verottivat turkismetsästys, myrkkysyötit ja kaniineille tarkoitetut ansat<ref name="CWS"/>, mutta tärkeimmät syyt lajin taantumiselle ovat vierasperäiset lajit, kuten niitä saalistavat [[kettu|ketut]] ja [[kissa]]t, sekä ravinnosta kilpailevat ja elinympäristöä tuhoavat karjaeläimet ja [[kaniini]]t ja maastopalojen hallinta. Muita haittoja ovat kaivostoiminta ja tiekuolemat. IUCN luokittelee lajin vaarantuneeksi<ref name="IUCN"/>

Isopussikaniini on nykyään rauhitetturauhoitettu Australiassa. Se myös kuuluu [[CITES]]-sopimuksen liitteeseen I. Sitä tavataan myös suojelualueilta.<ref name="Mue"/> Laji lisääntyy hyvin vankeudessa, jonka ansiosta vankeudessa syntyneitä isopussikaniineja on alettu menestyksekkäästi palauttaa entiselle levinneisyysalueelleen Länsi- ja Etelä-Australiaan.<ref name="ARK"/>