Ero sivun ”Kouran Louhi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 21:
'''1928–1948'''
Vuonna 1928 [[Kesäolympialaiset 1928|Amsterdamin olympiakisojen]] ja [[Nurmon Jymy]]n hyvän menetyksen innoittamina alkoivat Nurmon eteläosien nuoret miehet harjoitella järjestelmällisesti eri lajeja. Niinpä Veneskoskelta etelään päin oleville päätettiin perustaa oma urheiluseura. Seura perustettiin 27. heinäkuuta vuonna 1928, ja se sai nimen Voimistelu- ja Urheiluseura Kouran Louhi ry. Seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 15. joulukuuta samana vuonna. Louhen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliniemi ja sihteeriksi Arvo Rantanen. Kolmas perustamiskirjan allekirjoittanut oli Toivo Kaataja. Näistä Kaataja ja Väliniemi jatkoivat Louhen johdossa aina 1930-luvulle asti. Lähes koko 1930-luvun Louhen puheenjohtajana toimi Jussi Hakala, ja vuonna 1939 tehtävän otti vastaan Paavo Seppälä. Tuolloin Louhen jaostoina toimivat yleisurheilu- ja voimistelujaosto, palloilujaosto, nyrkkeilyjaosto, hiihtojaosto, pyöräilyjaosto ja poikajaosto. Vuonna 1941 seuran puheenjohtajaksi nimitettiin Herman Kimpimäki.<ref name="s88">
[[Tiedosto:Louhi 1947.jpg|thumb|left|Louhen voimistelujoukkue vuodelta 1947.|300px]]Kouran Louhesta tulivat alkuaikoina Nurmon parhaat kestävyyslajien urheilijat, mihin vaikuttivat varmasti myös pitkät matkat palveluihin ja hyvät lumiolosuhteet. Louhen menestyksekkäimpiä lajeja 1930-luvulla olivatkin hiihto, juoksu ja kilpapyöräily, joka eli tuolloin voimakkainta kauttaan Nurmossa. Louhen parhaimmat juoksijat olivat Jussi Puntanen, Reino Ilomäki, Hermanni Kimpimäki sekä Tuomas ja Aarne Kohtamäki. Vuosikymmenen lopulla parhaimmistoon nousi Onni Salokorpi. Pyöräilyssä osa Louhen urheilijoista oli koko piirin kärkiluokkaa, ja he saavuttivat useita piirinmestaruuksia. Louhen useita piirinmestaruuksia ja -ennätyksiä saavuttanut Matti Puntanen tavoitteli jopa olympiapaikkaa, mutta jäi karsinnassa neljänneksi. Muut Louhen useita piirinmestaruuksia saavuttaneet pyöräilijät olivat Reino Viitaniemi ja vuosikymmenen puolivälistä lähtien Jaakko Sointula. Muita Louhen hyviä pyöräilijöitä olivat Matti Valkama, Armas Kortesmäki ja Unto Ristimäki.<ref name="s88" />
Rivi 29 ⟶ 28:
Louhi kävi 1930-luvulla seuraotteluita [[Peräseinäjoen Toive]]tta vastaan. Kesäisin lajina oli yleisurheilu ja talvisin paini. Muiden Nurmon kylien kanssa käytiin pesäpallon kyläotteluita.<ref name="s88"/> Vuonna 1934 avattiin Kouraan oma urheilukenttä.
Sota haittasi Louhen toimintaa 1940-luvun alussa. Louhi menetti jäsenistään sodassa 20 eli lähes puolet<ref>
===Liittyminen kahdesti Nurmon Jymyyn===
Rivi 63 ⟶ 60:
| 1969||–||58.
|}
Vuonna 1949 Louhi yhdistyi Nurmon Jymyn kanssa. Käytännössä Louhi jäi Jymyn itsenäiseksi kyläjaostoksi. Louhella oli edelleen oma kassa, josta se maksoi kilpailijoilleen päivärahat. Uudessa erillisessä johtokunnassa oli kaksi henkilöä kummastakin seurasta, mutta seurat säilyttivät myös omat johtokuntansa. Louhella oli koko ajan myös oma talous ja toiminta. Se säilyi koko ajan myös itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä. Ainoastaan seurojen edustaminen ulospäin oli yhteistä.<ref name="s127">
Louhen julistauduttua täysin itsenäiseksi muisteltiin kymmenen vuoden takaisia hyviä aikoja, jolloin koko kyläkunta oli ollut seuraamassa yleisurheilu- ja painikilpailuja. Itsenäistynyt seura piti heti vuonna 1959 viidet hiihtokilpailut. Muuten uusi alku lähti kuitenkin heikosti liikkeelle. Kymmenessä vuodessa aika oli muuttunut, eivätkä vaikeudet välttämättä olleet yhteistyösopimuksen syytä. 1960-luvulla Kourassa ja muuallakin maassa tapahtui nimittäin paljon maaltamuuttoa ja aktiivisuuden laskua. Tästä syystä myös uusi urheilullinen alku oli vaikea, eikä asioita helpottanut oman urheilukentän huono kunto, jolla voitiin pitää seuran mestaruuskilpailut yleisurheilussa vasta vuonna 1963.<ref name="s127" /> Mainittavaa menestystä yleisurheilussa ei Louhelaisille tullut vaan parhaat saavuttivat ainoastaan Nurmon mestaruuksia lupaavan Mauri Kaukosen johdolla.<ref name="s191">
Toiminnan hiljenemisen vuoksi Louhen puheenjohtaja joutui ottamaan vuonna 1967 yhteyttä Nurmon Jymyyn mielessään seurojen yhdistyminen. Vuonna 1968 Louhi ei enää valinnut erikseen jaostoja, vaan johtokunta hoiti niiden tehtävät. Yhdistyminen otti askeleen eteenpäin, koska sekä Jymy että Louhi olivat jäämässä yleisurheilussa ja hiihdossa luokattomiksi. Myös Louhen toiminnan lasku jäsenmäärällä mitattuna enteili yhdistymistä. Vuonna 1965 jäseniä oli ollut vielä 143, mutta kaksi vuotta myöhemmin jäsenmäärä oli enää 25.<ref name="s129">
===Louhen nousu ja lasku===
Rivi 77 ⟶ 71:
Vaikka Louhi yhdistyi jo toisen kerran Jymyyn, ei sitä koskaan oltu poistettu yhdistysrekisteristä ja sillä oli aina ollut oma talous, joten käytännössä kyseessä oli vain yhteistyösopimus, jolla voitiin järjestää urheilijoiden asioita esimerkiksi liittoon. Jymyyn liittymisestä alkoi Louhen uusi nousu. Vuonna 1970 Louhi aloitti bingotoiminnan, joka kohensi seuran taloutta ja myöhemmin pidetty tukkikeräys tuotti hyvin. Louhi järjesti hiihto- ja juoksukilpailuja ja rakensi jääkiekkokaukalon. Vuonna 1973 seurantoiminnassa olivat pesäpallo-, luistelu, hiihto- ja yleisurheilujaostot. Nousukausi huipentui pesäpallojoukkueen nousuun toiseksi korkeimmalle tasolle. Joukkue kuitenkin hajosi vuonna 1974, ja samalla innostus laantui koko seurassa. 1960-luvulta seuran puheenjohtajana ollut Eero Ylimäki lopetti vuonna 1976. Samalla Louhen toiminta väheni koko ajan vuodesta 1976 ja 1980-luvun alkupuolella seura vietti muutaman vuoden hiljaiseloa.<ref name="s199"/> Tosin vuonna 1976 Louhi aloitti harrastelentopallotoiminnan ja järjesti kylien välisiä hiihto- ja luistelukilpailuja. Suurimpina syinä Louhen toiminnan laskuun olivat pettymykset pesäpallotoiminnan taantumiseen ja Nurmon Jymyyn.<ref name="s241"/>
Louhen toiminta alkoi muun Suomen maaseudun tavoin piristyä vuonna 1986, jolloin toiminta piti aloittaa käytännössä alusta. Tuolloin puheenjohtajaksi nousua rakentamaan oli palannut Eero Ylimäki. Koko seuran lamakauden aikana ei oltu edes kirjoitettu pöytäkirjoja, mikä tehtiin jälleen vuonna 1986. Toiminnan elvytystä auttoi Louhen hyvä taloudellinen tilanne, ja seuralla oli säästöjäkin. Louhi laati uuden toimintasuunnitelman, ja kouralaisten motivaatiokin oli nousussa. Yleisurheilujaosto aloitti sisähyppykilpailut ja urheilukentällä järjestettiin viikoittaiset palloiluillat. Lisäksi pidettiin maastojuoksukilpailuja, hölkkätapahtuma ja jääkiekkojaosto aloitti kaukalopallotoiminnan. Vuonna 1986 Louhen toimintaan kuuluivat yleisurheilu-, palloilu-, hiihto-, jääkiekko-, ja voimistelujaostot. Seuraavana vuonna mukaan tuli myös jääpallo, mutta samalla Louhen jääkiekkojaosto lopetti toimintansa. Lisäksi seurassa harrastettiin jalka- ja lentopalloa sekä [[tennis]]tä. Samantyyppinen toiminta seurassa jatkui myös seuraavina vuosina. Vuonna 1990 seuran hiihtokilpailut jäivät toistamiseen pitämättä lumen puutteen takia. Vuosikymmenen vaihteessa Louhessa alkoi vilkas tyttöjen ringettetoiminta. Ringettetoiminnan vilkastuminen näkyy hyvin myös seuran menoissa. Vuosina 1986–1988 oltiin selvitty muutamilla tuhansilla, mutta vuosikymmenen vaihteesta lähtien menoja oli yli 10 000 markkaa. Esimerkiksi vuonna yksin 1991 ringeten osuus tästä oli yli 8000 markkaa. Vuosina 1986–1991 Louhi sai tulonsa jäsenmaksuista, kunnan avustuksista, korkotuloista ja erilaisista tempauksista.<ref>Nurmon historia III s.204: Talouden pito tukee toimintaa. Viitattu 2.9.2010</ref> Vuonna 1992 harrastusmahdollisuudet Kourassa paranivat uuden urheilutalon myötä.<ref name="s241">Nurmon historia III s.241–244: Kouran Louhen vanhat ja uudet urheilulajit. Viitattu 6.1.2010</ref> Vuodesta 1993 Louhen puheenjohtajan toimi Olli Ritari ja nykyisin puheenjohtajana on Raimo Lilli.<ref>{{
==Louhen pesäpallotoiminta==
Rivi 89 ⟶ 80:
1950-luvun alusta asti parhaat kouralaiset pääsivät myös [[Nurmon Jymy (pesäpallo)|Nurmon Jymyn]] miehistöön. Seurojen yhdistymisen jälkeen oli voimassa myös sopimus, jonka mukaan Jymyssä pelaisi aina neljä Louhen pelaajaa.<ref name="s157"/> Niinpä Jymyn takavuosien huippupelaajista esimerkiksi [[Kustaa Rasku]], Sakari ja Ville Ritari sekä Paavo Kimpimäki ovat lähtöisin Kourasta. Seurojen välisessä yhteistyössä Louhesta tuli myös Jymyn kolmosjoukkue. Vuonna 1958 tämä Louhen Jymyn kolmosjoukkue voitti puhtaalla pelillä perussarjan. Se ei kuitenkaan voinut nousta kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle maakuntasarjaan, koska siellä pelasi jo Jymyn kakkosjoukkue. Tämä oli yksi syy Louhen ja Jymyn erkaantumiseen toisistaan, sillä Louhi halusi sarjapaikan. Lopulta tullut seurojen eroaminen merkitsi sitä, että piirin pesäpallojaosto antoi Louhelle luvan nousta maakuntasarjaan kaudeksi 1959. Louhi voittikin seuraavalla kaudella Jymyn kakkosjoukkueen ja säilytti sarjapaikkansa myös tulevalle kaudelle.<ref name="s125" /> Kevätkesällä vuonna 1959 seuran urheilukentän huonon kunnon vuoksi oltiin jouduttu pitämään useita kökkiä, jotta maakuntasarjaa pystyttiin pelaamaan.<ref name="s127" />
1960-luvun alussa pesäpallosta tuli kouralaisten ykköslaji. Vuonna 1960 Louhi oli sarjoissa mukana kahdella joukkueella sijoittuen sekä maakunta- että perussarjoissa sarjan keskivaiheille. Seuraavalla kaudella ykkösjoukkue putosi kuitenkin perussarjaan, kun pelaajia oli vaikea saada mukaan muun muassa armeijan takia. Louhi nousi kuitenkin heti kaudeksi 1963 takaisin maakuntasarjaan, vaikka joukkueessa oli mukana junioreitakin. Pian Louhi kuitenkin jälleen putosi perussarjaan, josta se nousi vasta vuonna 1968 tällä kertaa piirisarjaan, jossa Louhi säilyi ainoastaan kauden ennen putoamista.<ref>
Vuoden 1970 seuraliitoksen vuoksi Louhen pesäpalloilijat pelasivat jälleen Jymyn riveissä.<ref name="s127" /> Kauden 1973 päätteeksi Louhen miesten joukkue nousi historiallisesti Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle eli [[Pesäpallon suomensarja|Suomensarjaan]]. Menestykseen vaikutti suuresti joukkuetta vuodesta 1971 asti vetänyt Oiva Lilli. Myös seuran puheenjohtajana ja joukkueenjohtajana toiminut Arvo Huovinen innosti pelaajia. Itse joukkue koostui sellaisista veneskoskelaisista ja muualtakin Nurmosta tulleista pelaajista, jotka eivät vielä mahtuneet Jymyn kahteen joukkueeseen. Louhen joukkueessa pelasivat Arto Järvelä, Juhani Yli-Hirvelä, Mauri Niemistö, Matti Niemissalo, Kalervo Haapasalmi, Oiva Lilli, Jaakko Ranta, Olli Ritari, Aulis Yli-Kortesniemi, [[Markku Yli-Hirvelä]], Juhani Risku ja lukkarina Erkki Viitala. Suomensarjaan nousussa esteenä oli Nurmon Jymyn ykkösjoukkueen pelaaminen siellä. Koska Louhi kuului Jymyyn, se ei sääntöjen mukaan voinut nousta sarjaan. Tuon vuoksi toistakymmentä miestä irtautui Jymystä itsenäiseksi Louheksi. Joukkueelle myönnettiinkin sarjapaikka Suomensarjaan kaudeksi 1974.<ref name="s241"/>
Rivi 101 ⟶ 92:
Ennen kunnon urheilukenttää kouralaiset harjoittelivat Viljami Puntasen pelloilla ja nuorisoseuran pihassa. 25.–26. elokuuta vuonna 1934 järjestettiin kuitenkin uuden Kouran urheilukentän vihkiäiskilpailut. Kilpailuja oli juhlistamassa myös [[Paavo Nurmi]], joka kehui uutta kenttää hyväksi. Katsojia kisoilla oli toista tuhatta, ja mainonta oli aikaan nähden mittavaa. Kilpailujen tuloilla saatiin pääasiassa talkootyönä tehdyn kentän velat lähes kuitattua, kun aitaan tarvittava puutavarakin saatiin lahjoituksena. Kentän maa-alue oli ostettu jo vuonna 1930, mutta tavallista korkeammalla ollut pohjavesi aiheutti salaojitusongelmia. Vuonna 1935 Louhi myi valmiista kentästä kolmasosan käyttöoikeuksineen suojeluskunnalle ja saman verran [[Lotta Svärd]]in Nurmon osastolle. Myydyt osat helpottivat huomattavasti Louhen taloudellista tilannetta. Vuonna 1944 Lotat kuitenkin lahjoittivat osuutensa takaisin Louhelle, ja Louhi sai samalla Lotta-tuvan, jonka se myi eteenpäin vuonna 1967. Suojeluskunnan osuuden Louhi sai takaisin 1950-luvun alussa.<ref name="s88" />
[[Kuva:Skaala-areena.JPG|300px|thumb|right|Louhi on pelannut pesäpallo-otteluitaan myös Hyllykallion pesäpallokentällä.]]Kun Louhi ensimmäisen kerran irtautui Jymystä, oli Kouran urheilukenttä huonossa kunnossa. Siihen oli tehty tilapäisiä korjauksia, mutta vasta eron myötä koko kylän väki alkoi työskennellä kentän eteen. Vuonna 1961 kenttä salaojitettiin, ja sille tuotiin noin sata kuormaa savea ja pesäpalloalue saatiin kuntoon. Kaksivuotinen kentän kunnostus päättyi vasta vuonna 1963, jolloin voitiin pitää ensimmäiset yleisurheilukilpailut<ref name="s191"/>.<ref name="s157">
Louhen oman painihuoneen piirustukset valmistuivat vuonna 1946, ja harjannostajaiset järjestettiin laskiaistiistaina. Sitten mökkiin hankittiin painimatto, ja harjoitukset saattoivat alkaa. Vuonna 1949 Louhi sai toisen painimaton.<ref name="s125" />
Ajatus Kouran sisäliikuntatilojen kohentamisesta lähti liikkeelle vuonna 1976, mutta vasta vuonna 1985 suunnitelma alkoi edetä. Hallin koosta ja sijainnista käytiin kiivasta keskustelua. Sijaintivaihtoehtoja olivat Kouran koulu ja urheilukenttä. Aluksi hallin piti olla laajempi rakennus, mutta jatkokäsittelyssä se pieneni liikuntatilaksi. Kouralaiset olisivat halunneet sen sisälle mahtuvan tenniskentän. Kun tähän ei suostuttu, ja rakennustyötkin viivästyivät, tunsivat kouralaiset tulleensa syrjityiksi ja toivoivat, että hallista tulisi edes laajempi rakennus, jossa olisi terveyspalveluita ja paloasema. Jatkokäsittelyssä nämä suunnitelmat kuitenkin kumottiin. Vuonna 1989 Louhi olisi tarjonnut kunnalle 40 000 markkaa liikuntahallin lisäneliöitä varten, jotta kenttä saataisiin kooltaan 29 x 13 -metriseksi, mutta lopulta kenttä jäi metriä kapeammaksi (276 m²). Hallia alettiin rakentaa vuonna 1991 suunnitelmista poiketen niin sanotulle yhteismaalle, ja 461-neliöinen rakennus valmistui seuraavana vuonna. Hallin suunnitteli arkkitehtitoimisto Keski-Keituri, ja hankkeessa oli mukana myös kouralainen E.S.Lahtinen Oy.<ref name="s246">Nurmon historia III s.246–247: Kunta urheilun tukijana ja urheilupaikkojen rakentajana. Viitattu 6.1.2010</ref> Lopulliseen halliin mahtuu täysikokoinen lentopallokenttä ja siellä pystyy järjestämään muitakin tilaisuuksia.<ref name="s199" /> Vuonna 2006 Louhi rakensi liikuntahalliin reilulla 60 000 eurolla muun muassa lisää varastotilaa.<ref>{{
==Lähteet==
| |||