Ero sivun ”Kouran Louhi” versioiden välillä

Selite = Itsenäinen Louhi 1959–1969| Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Ykkös-Offset Oy | Tunniste =ISBN 951-96810-1-9 | Viitattu = 20.12.2009 }}</ref> Yhteistyön aluksi Louhella ei ollut varsinaisia jaostoja, vaan toiminta oli vuoteen 1954 asti johtokuntien varassa. Tuolloin Louhen jaostot olivat yleisurheilu, hiihto, [[pyöräily]], poikaurheilu, suunnistus, paini, huvit, ravintola ja pesäpallo. Vuonna 1949 Louhen joukkue oli voittanut piirin mestaruuden viestisuunnistuksessa ja Louhen Veikko Rantala voitti kahtena vuonna vauhdittomien sisähyppyjen pm-kolmiottelun. Louhen puheenjohtajina toimivat Tauno Ala-Holma, Sakari Lilli ja vuodet 1958–1959 Sakari Ritari. 18. tammikuuta vuonna 1959 kouralaiset päättivät hakea eroa yhteistyöstä Jymyn kanssa, jotta se voisi kehittää toimintaansa itsenäisesti. Syynä oli se, että kymmenen vuoden aikana urheilun harrastaminen oli Kourassa laantunut. Myös kenttä tarvitsi korjausta. Yksi syy oli myös pesäpallojoukkueella, joka ei voinut nousta maakuntasarjaan, koska siellä pelasi jo yksi Jymyn joukkue. Suurin hyötyjä yhteistyöstä oli Jymy, koska hyvät kouralaiset hiihtäjät, pyöräilijät ja suunnistajat kilpailivat sen riveissä.<ref name="s125" />

 

 

Toiminnan hiljenemisen vuoksi Louhen puheenjohtaja joutui ottamaan vuonna 1967 yhteyttä Nurmon Jymyyn mielessään seurojen yhdistyminen. Vuonna 1968 Louhi ei enää valinnut erikseen jaostoja, vaan johtokunta hoiti niiden tehtävät. Yhdistyminen otti askeleen eteenpäin, koska sekä Jymy että Louhi olivat jäämässä yleisurheilussa ja hiihdossa luokattomiksi. Myös Louhen toiminnan lasku jäsenmäärällä mitattuna enteili yhdistymistä. Vuonna 1965 jäseniä oli ollut vielä 143, mutta kaksi vuotta myöhemmin jäsenmäärä oli enää 25.<ref name="s129">{{Kirjaviite | Tekijä = Latikka, Olavi| Nimeke = Nurmon historia III| Vuosi =1994 | Sivu =129–135 |