Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä

'''Urartu''' oli [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] lähinnä Itä-[[Turkki|Turkissa]] vanhalla ajalla sijainnut rautakautinen valtakunta. Se tunnetaan lähinnä Assyrian vihollisena. Urartulaiset kutsuivat maataan nimellä ''Biainili' ''. Valtakunnan keskus oli [[Van (järvi)|Van-järven]] tienoilla Lähi-idässä. Urartu oli pitkään valtioiden liitto 1350–850 eaa., ehkä aiemminkin. Noin 850 eaa. yhdistynyt valtio laajeni suurvallaksi vuoteen 750 eaa. mennessä. Silloin maa ulottui Pohjois-Syyriaan ja Iraniin asti.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 386</ref> 700-luvulla Urartu heikentyi monista suunnista kohdistuneiden hyökkäysten takia. [[Kimmeriläiset]], [[assyrialaiset]], [[meedialaiset]] ja [[skyytit]] ahdistelivat maata, ja skyytit valloittivat sen [[585 eaa.]] Urartuun liittyviä löytöjä on tehty muun muassa paikoista Tushpa/Van Kalesi, Cavustepe, Ayanis, Armavir, Erebuni ja Bastam.

Nimi ''Urartu'' on assyrilaistenassyrialaisten antama, se saattaa tarkoittaatarkoitcvx05fg5taa vuorimaata. Urartulaiset kutsuivat kansaansa nimellä ''Biainili'' ("bialaiset") , tarkoittaen "Van-järven kansaa". Assyrian käyttämää nimitystä nairi pidetään yleensä Urartuna. Joskus urartulaisia kutsutaan khaldilaisiksi, koska heidän pääjumalansa oli [[Khaldi]].

pistäen myöhäisheettiläiset Malatian kaupunkivaltion maksamaan veroa. Koillisessa valtio laajeni Araksin toisella puolelle, idässä mannealaisten maahan urmiajärvelleUrmiajärvelle, minne Tashtepen kaupunkiin ilmestyi urartulainen kirjoitus. Hän kaivautti Vanjärveä syöttävän Manuan kanavan, jota on joskus pidetty semiramiksenSemiramiksen rakennuttamana. Urartu kukoisti valloitetuista maasta saatavilla veroilla.

Menua hallitsi maata yhdessä ispuinin kanssa 10 vuotta. Menua rakennutti Urartun jumala Khaldin temppelin vain 140 km:n päähän [[Assyria]]n pääkaupungista [[Ninive]]stä. Manua laajensi valtakuntaa myös länteen [[Eufrat]]in mutkaan asti, pannen verolle myöhäisheettiläisen Malatian. Manian valtakunta ulottui lopulta koillisessa Araks-joen toisella puolelle ja idässä manneaan Urmiajärvelle. Menualta on säilynyt kirjoitus mm. Urmiajärven läheltä sijaitsevasta Tashtepestä. Menua rakensi nimeään kantavan kanavan tehostamaan ohran- ja vehnänviljelyä.