Ero sivun ”Georges Leclerc de Buffon” versioiden välillä

Buffonin isä oli Benjamin Leclerc, joka hoiti Montbardin suolavaraston puheenjohtajan tehtävää, ja äiti oli Anne-Christine Marlin. Perheeseen syntyi Georgesin jälkeen vielä neljä lasta. Hänen useat sukulaisensa olivat olleet kuninkaan ja Savoijin[[Savoiji]]n herttuan virkamiehiä.

Benjamin Leclerc peri vuonna [[1717]] enonsa Georges-Louis Blaisot'n kokoaman omaisuuden ja saattoi ostaa Buffonin läänitysalueen, joka sijaitsi kuusi kilometriä Montbardin kaupungista. Tilan hän osti Jean Bouhierilta, joka toimi Burgundin[[Burgundi]]n parlamentin puheenjohtajana. Lisäksi hän osti myös santarmiston komisarion viran, jonka hän kuitenkin muutaman vuoden kuluttua myi edelleen. Sen tilalle hän hankki Burgundin parlamentin neuvonantajan viran. Parlamentti toimi [[Dijon]]issa, joten perhe muutti sinne.

Käytyään koulunsa [[jesuiitta|jesuiittojen]] opetuksessa Buffon aloitti [[oikeustiede|oikeustieteen]] opiskelun ja sai loppututkinnonkinloppututkinnon vuonna [[1726]]. Suvun pettymykseksi hän kuitenkin aloitti matematiikan ja kasvitieteen opiskelun [[Angers]]issa vuonna [[1728]]. Opiskeluaikanaan hän surmasi kaksintaistelussa nuoren kroatialaisen[[kroatia]]laisen upseerin ja joutui lähtemään yliopistosta.

Buffon on tulluttuli tunnetuksi eritoten mittavasta kirjallisesta työstääntuotannostaan, jossa keskeinnekeskeinen teos on ''Histoire naturelle, générale et particulière, avec la description du Cabinet du Roy''. Teos ilmestyi kaikkiaan 36 niteen laajuisena vuosina [[1749]]–[[1789]]. Niteistä kahdeksan ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen, ja ne toimitti painokuntoon Bernard Lacépède.

Yksin Buffon ei suinkaantehnyt tehnytyksin koko teosta, sillävaan hänellä oli lukuisia yhteistyökumppaneita, kuten Philippe Guéneau de Montbeillard, Barthélemy Faujas de Saint-Fond, Gabriel Bexon ja Charles-Nicolas-Sigisbert Sonnini de Manoncourt.

Buffon kiinnitti paljon huomiota kirjan kuvitukseen, josta vastasivat Jacques de Sève ja François-Nicolas Martinet. Kirjassa on lähes  2000 kuvasivua, joiden eläimet on tehty huolellisesti [[estetiikka|estetiikan]] ja anatomian[[anatomia]]n sääntöjä noudattaen. Teos oli suunnaton menestys, ja sitä voidaan verrata lähes [[Denis Diderot]]'n samaan aikaan ilmestyneen ''Encyclopédien'' menestykseen ja suosioon. Kirjasta otettiin kolme uusintapainosta kuuden viikon aikana, ja teostasitä ryhdyttiin kääntämään saksaksi, englanniksi ja hollanniksi melkein heti sen ilmestyttyä.