Ero sivun ”Manitoba” versioiden välillä

'''Manitoba''' on [[Kanada]]n viides [[provinssi]]. Sen asukasluku on 1&nbsp;196&nbsp;291 (2008 arvio)<ref name="2008 ennuste">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statcan.ca/Daily/English/080625/d080625b.htm | Nimeke = Kanadan väkiluvun ennuste 2008 | Julkaisija = [[Statistics Canada]] | Viitattu = 25.06.2008 | Kieli = {{en}}, {{fr}}}}</ref>; pinta-ala 647&nbsp;797 km² ja asukastiheys 2,14 as./km².

Viimeisen jääkauden aikana suurta osaa Manitobasta peitti jäämassan patoama [[Agassiz-jääjärvi]] joka jääkauden väistyessä vapautti vesimassat jättäen jäljelle [[Red River Valley]] jokilaakson, noin 110&nbsp;000 järveä ja useita jokia muodostui alueelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.mb.ca/chc/hrb/plaques/plaq1541.html | Nimeke = Glacial Lake Agassiz | Julkaisija = Government of Manitoba | Viitattu = 19.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Provinssissa sijaitseva [[Winnipegjärvi]] on kymmenenneksi suurin maailmassa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lakewinnipeg.org/web/content.shtml?pfl=public/downloads.param&page=000103&op9.rf1=000103 | Nimeke = Lake Facts | Julkaisija = Lake Winnipeg Stewardship Board | Viitattu = 19.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> muut suuremmat järvet ovat [[Manitobajärvi]] ja [[Winnipegosisjärvi]], järvien yhteenlaskettu pinta-ala on 94&nbsp;241 neliökilometriä joka on 6,5 prosenttia provinssin pinta-alasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www40.statcan.gc.ca/l01/cst01/phys01-eng.htm | Nimeke = Land and freshwater area | Ajankohta = 1.2.2005 | Julkaisija = [[Statistics Canada]] | Viitattu = 19.11.2009 | Kieli = {{en}}, {{fr}}}}</ref> Winnipegjärven itäpuoli on lähes koskematonta erämaata. Alueelle virtaa viereisestä Ontarion provinssista useita [[Kanadan kilpi|Kanadan kilveltä]] alkunsa saavia kirkasvetisiä jokia. Aluetta ovat käyttäneen lähes ainoastaan alkuperäisasukkaat perinteiseen kalastukseen ja metsästykseen sekä kokoontumispaikkoinaan tuhansien vuosien ajan. Alue onkin ehdolla [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohteeksi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.manidooabi.org/eastside.html | Nimeke = The Eastside of Lake Winnipeg | Julkaisija = Manidoo Abi | Viitattu = 19.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Maatalous on keskittynyt pääasiassa provinssin eteläisinpään osaan, vaikkakin joitakin pienempiä tiloja löytyy jopa [[The Pas]]in kaupungin korkeudelta. Karjankasvatus on provinssin tärkein maataloustuote (n. 34.6 %), viljakasvien ollessa toiseksi suurin ryhmä (19 %), [[Kasviöljy|öljykasvien]] ollessa kolmanneksi suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www40.statcan.gc.ca/l01/cst01/agrc35h-eng.htm | Nimeke = Farms, by farm type | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = [[Statistics Canada]] | Viitattu = 22.11.2009 | Kieli = {{en}}, {{fr}}}}</ref> Manitoba on Kanadan suurin sianlihan, pavun, auringonkukansiementen ja tattarin tuottaja, maan toiseksi suurin perunantuottaja sekä kolmanneksi suurin naudanlihan tuottaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.umanitoba.ca/afs/agric_economics/Century/ACenturyofAgriculture.PDF | Nimeke = A Century of Agriculture in Manitoba | Tekijä = Janet Honey ja Brian Oleson | Tiedostomuoto = [[PDF]] | Julkaisija = University of Manitoba | Viitattu = 22.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Vanhimmat [[Keramiikka|saviastioiden]] sirpaleet, keihään ja nuolenkärkiä sekä [[Kuvakirjoitus|kivimaalauksia]] on löydetty [[Red River (Yhdysvallat ja Kanada)|redjoen]] rannoilta, nykyisen [[Lockport (Manitoba)|Lockportin]] asuinalueen lähistöltä. Myöhemmin alueella vaikutti useita intiaaniheimoja: [[Ojibwayt|ojibwayojibwayt]], [[Creet|creecreet]], [[Denet|denedenet]], [[Siouxit|siouxsiouxit]], [[Mandanit|mandanmandanit]] ja [[Assiniboinet|assiniboineassiniboinet]] intiaaniheimoja. Heidän tiedetään tehneen kauppaa ja kokoontuneen varsinkin [[Whiteshell Provincial Park]] -luonnonpuiston alueella, [[Winnipegjoki|Winnipegjoen]] rannoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.mb.ca/conservation/parks/popular_parks/whiteshell/info.html | Nimeke = Whiteshell Provincial Park | Julkaisija = Manitoba Conservation | Viitattu = 22.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Alueelta on löydetty runsaasti [[posliinikotilo]]ita sekä [[kupari]]a, joita tuotiin pitkää kauppareittiä pitkin [[Mississippi (joki)|Mississippijoelta]] saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wildernessinquiry.org/destinations/index.php?dest=whiteshell | Nimeke = Whiteshell Provincial Park Canoe Expedition | Julkaisija = Wilderness Inquiry | Viitattu = 22.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Provinssin pohjoisosasta louhittiin [[kvartsi]]a jota käytettiin nuolenkärkien valmistukseen. [[Kanadan alkuperäiskansat|Alkuperäiskansat]] viljelivät alueella [[maissi]]a ja muita ravintokasveja jo paljon ennen europpalaisten siirtolaisten saapumista Amerikan mantereelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.answers.com/topic/canada-aboriginals | Nimeke = Local Cuisine: Canada Aboriginals | Julkaisija = Answers.com | Viitattu = 22.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat [[Redjoen kapina|kapinaan]] [[Louis Riel]]in johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana [[Manitoba Act]] -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.solon.org/Constitutions/Canada/English/ma_1870.html | Nimeke = Manitoba Act, 1870 | Ajankohta = 12.5.1870 | Julkaisija = The Solon Law Archive | Viitattu = 23.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkki provinssiksi" sen kokonsa ja muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta [[Thomas Scott]]in teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevan maakaistaleen vaativat molemmat provinssit. Mutta vuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. Nykyisen muotonsa provinssi sai vuonna 1912.

Manitoban kaakkois-, itä- ja pohjoisosia peittävät [[Boreaalinen vyöhyke|boreaalisen vyöhykkeen]] metsät, [[muskeg]], [[Kanadan kilpi]] ja pohjoisessa [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] rannikolla [[tundra]]. Metsät kattavat kaikkiaan 263&nbsp;000 km² provinssissta, joka on noin 48 % maapintaalasta. Yleisimpiä puulajeja Manitobassa ovat [[Banksinmänty]], [[Amerikanpunamänty]], [[Valkokuusi]], [[Mustakuusi]], [[Kanadanlehtikuusi]], [[Amerikanhaapa]], [[Balsam poplar]], [[Paperikoivu]], [[Betula pumila|Suokoivu]] ja pienempinä esiintyminä [[Kanadantuija]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.mb.ca/conservation/forestry/forest-education/general.html | Nimeke = Introducing Manitoba's Forests | Julkaisija = Manitoba Conservation | Viitattu = 27.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Suurimmat koskemattomat boreaalisen vyöhykkeen metsät maailmassa sijaitsevat provinssin itäosissa, [[Winnipegjärvi|Winnipegjärven]] itäpuolella. Alue on erittäin harvaan asuttua, järven itäpuolella sijaitsee ainoastaan muutama [[intiaanireservaatti]] joihin ei johda kuin [[talvitie]]. Alueella ei myöskään ole kaivoksia, voimalinjoja eikä jokia ole padottu vesivoiman hyödyntämiseen. Provinssin etäläosat ovat pääasiassa preeriaa ja siellä tavataan myös Kanadassa uhanalaista [[Platanthera praeclara|orkideaa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cosewic.gc.ca/eng/sct1/searchdetail_e.cfm?id=200&StartRow=1&boxStatus=All&boxTaxonomic=All&location=All&change=All&board=All&commonName=orchid&scienceName=&returnFlag=0&Page=1 | Nimeke = Fringed-orchid, Western Prairie | Julkaisija = Government of Canada | Viitattu = 27.11.2009 | Kieli = {{en}}, {{fr}}}}</ref>

Manitobassa on monipuolinen eläinkanta, mutta provinssi tunnetaan parhaiten [[jääkarhu]]istaan ja [[Churchill (Kanada)|Churchillin]] kaupunki tunnetaankin "Jääkarhupääkaupunkina" ({{k-en|Polar Bear Capital}}).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ian Stirling, Dan Guravich | Nimeke = Polar Bears | Vuosi = | Luku = | Sivu = 208 | Selite = | Julkaisupaikka = Michigan | Julkaisija = University of Michigan Press | Tunniste = ISBN 9780472081080 | wwwKieli = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.11.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Muita suurempia eläimiä provinssissa ovat [[hirvi]], [[peura]] ja [[susi]]. Manitobassa on myös runsas [[Sukkanauhakäärmeet|Sukkanauhakäärme]] populaatio, [[Narcisse]]n kylän läheisyydessä sijaitsevat [[Narcisse Snake Dens|Narcissen käärmepesät]] ovat määrällisesti suurimmat keskittymät maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gov.mb.ca/chc/press/top/2002/05/2002-05-22-02.html | Nimeke = Narcisse Snake Dens | Ajankohta = 22.5.2002 | Julkaisija = Manitoba Government | Viitattu = 27.11.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>