Ero sivun ”Polttiaiseläimet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: eu:Knidario
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Polttiaiseläimet
| status =
| status_ref =
| kuva = Aurelia aurita 001.JPG
| leveys = 250
Rivi 19 ⟶ 17:
}}
 
'''Polttiaiseläimet''' (''Cnidaria'') on [[eläinkunta]]an (''Animalia'') kuuluva [[pääjakso (biologia)|pääjakso]]. Se jaetaan neljään luokkaan: [[polyyppieläimet|polyyppieläimiin]] (''Hydrozoa''), [[meduusat|meduusoihin]] (''Scyphozoa''), [[kuutiomeduusat|kuutiomeduusoihin]] (''Cubozoa'') sekä [[korallieläimet|korallieläimiin]] (''Anthozoa''). Kaiken kaikkiaan polttiaiseläimiä on noin 10 000 lajia, joista vain noin sata on ihmiselle vaarallisia. Suurin osa lajeista on sopeutunut elämään suolaisissa vesissä, etenkin matalilla ja lämpimillä merialueilla, vaikkakin niitä tavataan myös hyvin pohjoisissa makeissa vesissä ja murtovesialtaissa. Polttiaiseläimet lisääntyvät joko suvullisesti hedelmöityksen kautta tai suvuttomasti [[silmikointi|silmikoitumalla]].
 
Polttiaiseläimet ovat [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Muodoltaan ne ovat [[säteittäissymmetria|säteittäissymmetrisiä]] eli ne voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen toisiinsa nähden samanlaiseen puoliskoon. Rakenteeltaan polttiaiseläimet ovat dioplastisia[[diploblastia|diploblastisia]] eli kaksikerroksisia. Ne rakentuvat ulommasta (ektodermi) ja sisemmästä (entodermiendodermi) kerroksesta.
 
Polttiaiseläinten saalistaminen sekä samalla ihmiselle aiheutuvat haitalliset vaikutukset perustuvat polttiaissoluissa olevaan myrkkyyn, joka koostuu valkuaisaineista, fosfolipaaseista ja monista muista kemiallisista aineista, jotka aiheuttavat ihokuoliota, verenvuotoa sekä vaikuttavat sydämen toimintaan. Polttiaissoluissa sijaitsee kapselimainen poltinrakko, josta kosketuksen tai kemiallisen ärsykkeen johdosta kerällä ollut ontto karva laukeaa suoraksi singoten väkäsillä varustetun siiman saalista tai vahingossa eläintä koskenutta ihmistä kohti. Siima lävistää saaliin pinnan tai kiertyy sen ympärille samalla vapauttaen myrkkyä. Pienet kalat yleensä kuolevat melkein välittömästi, mutta ihmisen sattuessa kohdalle myrkky aiheuttaa edellä mainittuja oireita.
 
== Polttiaiseläimet Suomessa ==
[[Suomi|Suomessa]] havaittavia polttiaiseläinlajeja on ainakin kuusi kappaletta sekä muutamia satunnaisesti tavattuja lajeja. Sisämaan makeissa vesissä elävät polttiaiseläimet kuuluvat pääasiassa polyyppieläimiin kuten esimerkiksi [[lampipolyyppi]], vaikkakin Keski-Hämeessä [[Lammi]]lta on löydetty pienestä metsälammesta makeanveden polyypin (''Craspadacusta'' sp.) meduusavaiheessa oleva yksilö.
 
[[Itämeri|Itämeressä]] törmää melko helposti [[vesikasvitvesikasvi|vesikasveihin]], [[kalliot|kallioihin]] sekä erinäisiin rakennelmiin kiinnittyneisiin [[polttiaiseläimet|polttiaiseläimiin]] varsinkin loppukesästä. Näitä lajeja ovat suurina yhdyskuntina esiintyvät ''[[Obelia lóveniloveni]]'' sekä ''[[Cordylophora caspia]]''. Muita Suomen merialueilla tavattavia polttiaiseläinlajeja ovat [[korvameduusa]] (''Aurelia aurita'') sekä kaksi erittäin alkeellista lajia; ''Pelmatohydra oligatis'' ja ''Protohydra leucarti''.
 
== Katso myös ==
Rivi 37 ⟶ 35:
*Mikkola & muut 1989, s. 158
* Valste & muut 2002, s. 80
 
 
[[Luokka:Polttiaiseläimet| ]]