Ero sivun ”Cixi” versioiden välillä

'''Kiinan leskikeisarinna Cixi''' (慈禧太后, [[1835]]–[[1908]]) oli yksi vaikutusvaltaisimmista naisista [[Kiinan historia]]ssa [[Qing-dynastia]]n aikana. Hän kasvoi tavallisessa [[Mantšut|mantšuperheessä]],<ref name="LIFE">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sacu.org/cixi.html | Nimeke=The Life of Empress Cixi| Julkaisija= China Now magazine}}</ref> mistä Qing-dynastian seitsemäs keisari [[Xianfeng]] poimi hänet jalkavaimokseen. Hän nousi nopeasti jalkavaimoista tärkeimmäksi, ja synnytti keisarille pojan, kun varsinainen keisarinna [[Ci]]'an sai vain tyttäriä. Koska Cixi synnytti kruununperijän, hän sai keisarin kuoleman jälkeen arvonimekseen leskikeisarinna Cixi, vaikka ei ollut koskaan ollut varsinainen keisarinna.

Keisarin kuoleman jälkeen [[Kielletty kaupunki]] jakaantui kahden perijättären kesken siten, että entinen keisarinna Ci'an hallitsi kaupungin itäosaaa (ja häntä kutsuttiinkin itäiseksi leskikeisarinnaksi) kun taas Cixi piti hallussaan palatsialueen länsiosaa, ja häntä kutsuttiin ''Läntiseksi Leskikeisarinnaksi''. Keisari tiesi kuolemansa lähestyvän, ja koska kruununprinssi oli alaikäinen, hän oli ryhtynyt järjestelyihin sijaishallitsijan järjestämiseksi. Tulevat leskikeisarinnat, ennen kaikkea Cixi, kaappasivat kuitenkin itselleen vallan yhdessä prinssi Gongin kanssa, joka oli edesmenneen keisarin velipuoli. Aluksi nimellisenä keisarina toimi Cixin alaikäinen poika [[Tongzhi]], joka jäi historiaan Tongzhi-restauraation ansiosta. Tongzhin jälkeen Cixi nostatti valtaan sisarensa pojan Guangxun[[Guangxu]]n, jonka hän adoptoi Tongzhin velipuoleksi.

Cixin aikana Kiina joutui kohtaamaan sisäisiä ja ulkoisia muutospaineita. Japanista kantaiutuikantautui tietoja [[Meiji-restauraatio]]sta. Kiinassa puhkesi [[Taiping-kapina]] (1856 - 1860) ja [[boksarikapina]] (1899 - 1901). Boksarikapinan jälkeen maa joutui maksamaan sotakorvauksia ja myöntymään uudistuksiin, jotka antoivat ulkovalloille enemmän oikeuksia ja toivat Kiinaa lähemmäksi tasavaltalaista hallintoa.