Ero sivun ”Kyyrölä (Viipurin lääni)” versioiden välillä

Karjalankannaksen siirryttyä [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja Grigori Tšernyšev siirrätti 1700-luvulla autioituneille tiloille 29 [[maaorja]]perhettä [[Venäjä]]ltäVenäjältä [[Jaroslavl]]in ja [[Kostroma]]n alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]] ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen kun alueesta tuli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli maanSuomen suurin yhtenäinen [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] asutus.

Itse Kyyrölän kylän (''Krasnoje Selo'', nyk. ''Krasnoselskoje'') lisäksi Kyyrölän yhteisöön ja 1890sittemmin perustettuun,kuntaan Muolaasta erotettuun Kyyrölän kuntaan kuului kolme muuta venäjänkielistä kylää: Kangaspelto (''Novaja derevnja'', nyk. ''Iskry''), Parkkila (''Parkino'', nyk. ''Podgorje'') ja Sudenoja (''Razvoz'', nyk. ''Muravjevo''). KyyrölänAlue kuntakuului liittyiMuolaan takaisinkuntaan Muolaaseenvuoteen vuonna1890, 1934.jolloin Kyliense väestöerotettiin oliomaksi mieleltäänKyyrölän [[Suomi|suomalaista]].kunnaksi, Miehetjoka taistelivatpuolestaan [[Suomenliittyi armeija]]ssa.takaisin HeitäMuolaaseen kaatuivuonna sodassa 471934. Kyyrölään [[sankarihautausmaa]]lle on haudattu 25 sodassa kaatunutta.

Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat [[Suomen armeija]]ssa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölään [[sankarihautausmaa]]lle on haudattu 25 sodassa kaatunutta. Sotien jälkeen kyyröläläiset asutettiin etupäässä [[Hämeenlinna]]n seudulle. Hämeenlinnan [[Ruununmylly]]n kylässä heitä oli ja on edelleen niin runsaasti, että eräästä Ruununmyllyn sivukylästä käytetään nimitystä ''Pikku-Moskova''. Tunnettu kyyröläisten jälkeläinen on ministeri [[Tarja Filatov]].