Ero sivun ”Jules Mazarin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Jules Mazarin''', syntyjään '''Giulio Raimondo Mazzarino''' ([[14. heinäkuuta]] [[1602]] – [[9. maaliskuuta]] [[1661]]) oli [[italia]]laissyntyinen [[ranska]]laispoliitikko ja kardinaali, joka toimi [[kardinaali Richelieu]]n seuraajana [[Ranska]]n pääministerinä vuodesta [[1642]] kuolemaansa asti.
[[Kuva:JulesMazarinNanteuil.jpg|left|250px|thumb|Kardinaali Jules Mazarin kirjastossaan]]
 
Kun Ludvig XIV peri kruunun viisivuotiaana vuonna 1643, hänen äidistään Anna Itävaltalaisesta tuli alkuun sijaishallitsija. Käytännössä
valtaa kuitenkin käytti
pääministeri, kardinaali Jules Mazarin.
Paavi oli lähettänyt italialaisen Mazarinin Ludvig XIII:n hoviin diplomaatiksi, ja Ranskan silloinen pääministeri, kardinaali Richelieu sai nuoren diplomaatin siirtymään Ranskan hovin palvelukseen vuonna 1638. Mazarinin ura eteni salamavauhtia: hän sai Ranskan kansalaisuuden jo seuraavana vuonna ja hänet nimitettiin kardinaaliksi vuonna 1641.
Richelieun kuoltua Mazarin nousi pääministeriksi ja johti Ranskaa määrätietoisesti Ranskan ja Espanjan välisen 30-vuotisen sodan viime
vaiheiden läpi. Mazarinin
johdolla Ranska neuvotteli rauhansopimuksen, joka
vahvisti Ranskan aseman sodan voittajana.
Mazarin joutui vuosien
varrella useiden murha­yritysten kohteeksi ja lähti jopa kahdesti maanpakoon, kun osa aatelistosta ja kuningas­suvusta vastusti hänen toi­miaan. Hänen onnistui silti säilyttää niin henkensä kuin poliittisen asemansakin.
Ludvig XIV julistettiin
täysi-ikäiseksi 1651, mutta hän jätti yhä vallankäytön Mazarinille. Kolmen vuoden kuluttua Ludvig voideltiin kuninkaaksi, ja Mazarin
pysyi pää­ministerinä
kuolemaansa saakka
vuonna 1661.
 
{{Tynkä/Poliitikko}}