Ero sivun ”Lasten ja nuorten kuvataidekoulu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen historiaa: kh+, typos fixed: pitkäjänt → pitkäjännitt, oli oli → oli using AWB
Rivi 6:
===Kuvataidekoulujen synty ja toimintaidea===
 
Lasten ja nuorten kuvataidekoulut järjestelmänä perustettiin 1980-luvulla. Taustalla ajatus kokeilla lasten tavoitteellista ja pitkäjänteistäpitkäjännitteistä kuvataiteen opetusta, jonka esikuvana olivat musiikkioppilaitokset. Kuvataidekouluille näytti olevan tilausta, ja samantyyppistä toimintaa ryhdyttiin järjestämään samanaikaisesti eri puolilla maata. Kuvataidekouluja ei perustettu viranomaispäätöksellä tai ylhäältä päin, vaan niiden takana oli joukko aktiivisia henkilöitä, kuten lasten vanhempia, taiteilijoita ja muita taideopetuksen tarjonnasta kiinnostuneita.<ref name="Heinimaa" /> Alkuvuosina 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa kouluja syntyiyhtä aikaa Kauniaisissa, Helsingissä, Espoossa, Joensuussa, Kajaanissa,<ref name="Kangas">[http://www.youngart.fi/oppilaitokset/historia/risteilevien-polkujen-leikkauspisteessa-1 Ritva Kangas:Risteilevien polkujen leikkauspisteessä] Viitattu 24.8.2009.</ref> Oulussa ja Hyvinkäällä.
 
Kuvataidekoulut olivat aluksi pienimuotoisia ja toiminnan henkeä etsittiin. Aiempaa muotoa tai säädöksia toiminnalle ei ollut ja avoin tilanne antoi tilaa ideoinnille ja erilaisille ratkaisuille. Kuvataidekouluista ei haluttu suorituspainotteisia, jollaisina musiikkioppilaitokset nähtiin. Opetukselle haluttiin luoda ihanneolosuhteet. Aikaa oli oli varattava riittävästi, opetusryhmien tuli olla pieniä noin kymmenen oppilaan ryhmiä. Kuvataidekoulun välineiden ja materiaalien haluttiin olevan ammattilaistasoa olevat työvälineet ja materiaalit. Myös opetustilojen ja välineiden tuli olla asianmukaisia.<ref name="Heinimaa" />
 
Lisäksi opetuksen ja ilmapiirin haluttiin olevan uutta luovaa, kokeilevaa ja innostunutta. Monin paikoin pidettiin tärkeänä, että opetukseen osallistuu ammattitaiteilijoita.<ref name="Heinimaa" /> Kuvataidekouluaatteen mukaan prosessin tuli olla yhtä tärkeä kuin lopputulos. Parhaimmillaan opettaminen olisi uutta luovaa kuten taiteen tekeminenkin. Opettaja ja oppilaat olisivat tällöin kuin yhteisellä matkalla oleva työryhmä, jonka jäsenet tietoineen ja taitoineen vaikuttavat matkan onnistumiseen. <ref>Fredriksson, Hahtonen, Heinimaa 1992, s. 6.</ref>