Ero sivun ”Koelentäjä” versioiden välillä

Koelentäjä testaa lentokoneen kaikissa lentotiloissa, mutta erityisesti rajatiloissa, jotka riippuvat asiakkaan tarpeista. Esimerkiksi 1930-luvun puolivälistä eteenpäin potkurikonekauden loppuun asti suomalaiset koelentäjät, myös ilmavoimíenilmavoimien koneiden hankintatilanteissa evaluointilentoja tehneet, joutuivat pohtimaan suurella nopeudella tehtävän syöksyn ongelmia liki 10 vuotta aiemmin kuin muiden maiden sotilaslentäjät. Tämä siksi, että [[Suomen Ilmavoimat]] näkivät mahdollisessa sodassa vihollisen lukumääräisen ylivoiman kohdatessaan pystysyöksyn ainoana keinona suomalaiselle [[hävittäjälentokone]]elle irrottautua ilmataistelusta. Tällöin kohdattiin ennen tuntemattomia ilman kokoonpuristuvuuden ja rakenteen värähtelyn kytkeytymisilmiöitä, jotka tuhosivat muun muassa [[VL Myrsky]] hävittäjiä. Vihollismaiden lentokoneiden testaaminen ilman käyttöohjekirjoja on oma koelentämisen laji. Ilmataisteluopin muuntuessa on suihkuhävittäjillä tehty koelentoja, jotka liittyvät poikkeuksellisiin lentotiloihin, esimerkiksi Saab Drakenin supersakkauksesta normaaliin lentotilaan siirtyminen tai Suhoj-hävittäjien Cobra- ja Hornet-hävittäjien frisbee-liikkeet, joilla lentäjä voi taistelutilanteessa selvitä hengissä takaa-ajettuna, vaikka vihollisen hävittäjän tykkitykitykkituli on kohdistutettukohdistettu oikein. Lentokoneiden tuhoon johtuneet suuremmat onnettomuudet usein simuloidaan koelennoilla, mutta yleensä korkeammalla lentokorkeudella kuin onnettomuustilanne.

2000-luvun alun eniten mediassa näkynyt koelento oli [[Airbus A380]]:n ensilento vuonna 2006.