Ero sivun ”Kromatografia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: de:Chromatographie
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kromatografia''' on [[kemia]]n ja [[biokemia]]n menetelmä kemiallisten [[yhdiste]]iden eristämiseksi, puhdistamiseksi ja määrittämiseksi. Kromatografia perustuu siihen, että aineilla on erilainen koko, [[sähkövaraus|sähkövarauksien]] määrä, erilaiset kemialliset ominaisuudet sekä siihen että aineiden [[liukoisuus]] eri liuottimiin vaihtelee.
 
Kromatografiassa on kaksi [[faasi]]a: liikkuva faasi ja kiinteä faasi, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi siten, että toinen faasi on [[hydrofiilinen]] ja toinen [[hydrofobinen]]. Tällöin näyte saadaan erottumaan siten, että aine on jakautunut joko hydrofiiliseen tai hydrofobiseen faasiin.
 
Kromatografia voidaan jakaa liikkuvan faasin perusteella neste-, kaasu- ja kiinteäkromatografiaan. Lisäksi se voidaan lajitella kiinteän faasin mukaan paperi-, ohutkerros-, ioni-, pylväs-, korkeapaine- ja affiniteettikromatografiaan sekä geelisuodatukseen. Nestekromatografiassa liikkuva faasi on useimmiten liuotinseos. Kaasukromatografiassa liikkuva faasi on usein helium tai typpi.[[Paperikromatografia]]ssa tutkittava näyte kiinnitetään paperin reunaan, jonka jälkeen liikkuvan faasin annetaan nousta tai laskea paperia pitkin [[kapillaari]]voimien ansiosta. Tässä liikkuva faasi voisivoi olla esimerkiksi vesihöyryvesi tai jokin liuotinseos. [[Ohutkerroskromatografia]] muistuttaa paperikromatografiaa, mutta kiinteä faasi vain on levitettynäpaperin esimerkiksiasemesta esim. lasilevyn pintaan jalevitetty sesopiva voijauhe olla jokintai geeli tai jauhe. [[Korkeapainenestekromatografia]]ssa liuotin ajetaan korkean paineen avulla hienojakoisen kiinteän faasin läpi. [[Affiniteettikromatografia]] perustuu aineiden biologiseen aktiivisuuteen.
 
;Erilaisia kromatografian lajeja