Ero sivun ”Syytinki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
[[suomi|Suomessa]] syytinkijärjestelmä on ollut kehittynein Länsi-Suomen [[pelto]]viljelyalueilla mutta lähes tuntematon [[Savo]]ssa ja [[Etelä-Karjala]]ssa, eli vanhoilla [[kaski]]viljelyalueilla. Syytingin käyttö ja ehdot poikkesivat alueittain, ja syytingin käyttö saattoi olla jopa rituaalinomaista. Vielä 1970-luvun loppupuoliskolla 60–80 prosenttiin sukupolvenvaihdoskaupoista liittyi syytinkiehto, ja syytinkia käytetään yhä nykyisinkin maaseudun sukupolvenvaihdostilanteissa.<ref name="pie"/>
 
Ensimmäinen maininta suyytinkisopimuksestasyytinkisopimuksesta Suomessa on vuodelta [[1319]], kun [[Vesunnin kartano]]n omistajat Paulus ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat tilan Gunnarille syytinkiä vastaan.<ref name="Bidrag">{{Kirjaviite | Nimike = Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk | Sivu = 121, 281 | Vuosi = 1905 | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Finska vetenskaps-societeten | www = http://www.archive.org/details/bidragtillkn63suom | Viitattu = 8.11.2009 | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref name="Musta kirja">{{Kirjaviite | Nimike = Turun tuomiokirkon musta kirja | Sivu = 424 | Vuosi = 4. marraskuuta 1319 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | www = http://fmpro.ra.se/ra/medeltid/pdf/2953.pdf | www-teksti = Ruotsin valtionarkisto | Viitattu = 8.11.2009 | Kieli = {{la}}}}</ref>
Syytinki on ollut laajalti käytössä myös muissa [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]]. [[Saksa]]laisilla talonpojilla oli myös vastaava järjestely, ''der Altenteil''.<ref name="pie"/>