Ero sivun ”Algebrallinen geometria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: br:Mentoniezh aljebrek
p w
Rivi 1:
'''Algebrallinen geometria''' on [[matematiikka|matematiikan]] osa-alue, joka tutkii geometriaa[[geometria]]a [[abstrakti algebra|abstraktin algebran]] avulla. Algebrallisen geometrian voidaan ajatella olevan algebrallisten [[yhtälöryhmä|yhtälöryhmien]] ratkaisujoukon tutkimista. Kun yhtälöissä on useampi kuin yksi tuntematon, yhtälön geometrinen luonne helpottaa usein ilmiön ymmärtämistä. Voidaan sanoa, että algebrallinen geometria alkaa siitä, kun yhtälön ratkaisu jää sivuseikaksi ja ratkaisujen muodostama joukko on yhtä tärkeä kuin yhden yksittäisen ratkaisun tunteminen. Tämä johtaa siihen, että aloitteleva algebrallisen geometrian opiskelija kohtaa monia uusia tekniikoita käsitellä yhtälöitä alkaessaan opiskella algebrallista geometriaa.
 
== Polynomien yhteiset nollakohdat ==
 
Klassisessa algebrallisessa geometriassa päämielenkiinto kohdistuu polynomien[[polynomi]]en yhteisten [[nollakohta|nollakohtien]] tutkimiseen. Esimerkiksi jos [[taso]] leikkaa [[Pallo (geometria)|palloa]], tuloksena syntyy [[ympyrä]].
 
== Affiinit varistot ==
Rivi 69:
Verrataan tätä varistoon V(y=x<sup>3</sup>). Tämä on [[kolmannen asteen yhtälö]]. Kun x kasvaa, origon ja pisteen (x,x<sup>3</sup>) kautta kulkevan suoran kulmakerroin kasvaa rajatta kuten ennenkin. Mutta toisin kuin ennen, kun x pienenee rajatta, kulmakerroin kasvaa edelleen rajatta. Siten varistojen V(y=x<sup>2</sup>) ja V(y=x<sup>3</sup>) käyttäytyminen äärettömyydessä on erilaista. Affiinissa avaruudessa on kuitenkin vaikeaa määritellä käsite "äärettömyydessä".
 
Ratkaistakseen ongelman on työskenneltävä niin sanotussa [[projektiivinen avaruus|projektiivisessa avaruudessa]]. Projektiivisen avaruuden ominaisuudet ovat samat kuin [[kompaktius|kompaktin]] [[Hausdorffin avaruus|Hausdorffin avaruuden]]. Projektiivinen avaruus saadaan siis lisäämällä avaruuteen äärettömyyspisteitä ja määrittelemällä äärettömille topologiset ympäristöt. Tätä kutsutaan prosessia topologiassa nimellä [[Aleksandrovin kompaktisointi]]. Varistojen käyttäytyminen äärettömyydessä antaa lisätietoa varistoista. Osoittautuu, että V(y=x<sup>3</sup>):lla on [[matemaattinenSingulariteetti singulariteetti(matematiikka)|singulariteetti]] yhdessä lisätyssä pisteessä, mutta V(y=x<sup>2</sup>) on sileä varisto.
 
Vaikka [[projektiivinen geometria]] löydettiin alun perin synteettisen geometrian kautta, [[homogeeninen koordinaatisto]] mahdollisti algebrallisten tekniikoiden käytön algebrallisen geometrian tutkimisessa. Edelleen projektiivisten tekniikoiden käyttö yksinkertaisti ja tiukensi monia algebrallisen geometrian tuloksia. Esimerkiksi tunnettu [[Bezout'n lause]] kahden variston leikkauspisteiden lukumäärästä voidaan esittää tiukimmassa muodossaan ainoastaan projektiivisessa avaruudessa. Tämän takia projektiivinen avaruus näyttelee keskeistä roolia algebrallisessa geometriassa.