Ero sivun ”Kari Tarkiainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w perhesuhteita (Tuttu Tarkiainen oli setä)
Rivi 1:
'''Kari Valtteri Tarkiainen''' ([[14. kesäkuuta]] [[1938]] [[Helsinki]]) on suomalainen historioitsija ja virkamies, filosofian tohtori [[1974]].
 
Tarkiainen on tehnyt uraa arkistolaitoksissa Ruotsissa ja Suomessa; vuodesta [[1971]] hän oli moneen otteeseen [[Riksarkivet|Tukholman valtionarkistossa]], jossa hän oli ensim. arkistonhoitaja [[1978]]-[[1982|82]] ja [[1984]]-[[1992|92]] sekä arkistoneuvos (arkivråd) 1992-96. Hän lopetti uransa valtionarkistonhoitajana Suomen [[Kansallisarkisto|valtionarkistonhoitajana]]ssa.
 
Tarkiainen on huomattava keskiajanasiantuntija, joka tutkimuksessa mm. on edistänyt [[Mikael Agricola|Agricolan]] kuvaa. Hänen huomattavimpia teoksia on ''Finnarnas historia i Sverige 1-2'' (1990-93), joka valaisee [[Ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalaisten]] historiaa ja ''Sveriges Österland från forntiden till Gustav Vasa'' (2008), joka käsittelee keskeisiä kysymyksiä Suomen historissa, varsinkin suhteet suomen ja ruotsin kielien välillä, taloudellisuutta, asutuksia, kirkollista organisaatiota, hallintohistoriaa ja kulttuuria.
 
Hän on myös kiinnostunut kaunokrijallisuudesta, mikä näkyy m.m. elämänkerrasta ''[[Paavo Haavikko]], modernisternas furste'' (1997).
 
Kari Tarkiaisen isoisä oli kirjallisuudentutkija [[Viljo Tarkiainen]].
 
== Kirjallinen tuotanto ==