Ero sivun ”Evoluutioteorian historia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti: hr:Povijest evolucijske misli on suositeltu artikkeli
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
[[Charles Darwin]]in isoisä, lääketieteen tohtori [[Erasmus Darwin]] oli 1700-luvun jälkipuoliskolla arvostettu tutkija Englannin tiedeyhteisöissä. Hän sai vuonna 1767 suuren määrän Englannin kanavaverkoston tunnelista kaivettuja [[fossiili|fossiileita]] tutkittavakseen. Monet fossiileista muistuttivat nykyisiä eläimiä, mutta olivat kuitenkin eri lajia. Hänelle syntyi ajatus, että eläinten on täytynyt kehittyä vähitellen. Hän jatkoi ajatustaan loogisesti pidemmälle päätyi johtopäätökseen, että kaikella nykyisellä elämällä on täytynyt olla yhteinen alkuperä. Hän esitti alkuperän olleen meressä syntynyt mikroskooppisen pieni "elävä säie". Hänen suurimpia esteitään kuitenkin oli ajan henki, joka ei suosinut moisia ajatuksia. 1700-luvulla uskonnolla ja kirkolla oli huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa, kuin sata vuotta hänen jälkeensä eläneen pojanpoikansa aikaan, joka vielä silloinkin joutui arvostelijoiden hampaisiin. Taikausko ja tietämättömyys olivat valloillaan vielä hallitsevassa luokassa, eikä hän voinut riskeerata työpaikkaansa ja toimeentuloaan. Hän kuitenkin kirjoitti aikansa merkittävimmän lääketieteellisen teoksen vuonna 1794 julkaistun kirjan ''Zoonomia''. Kirjan lopussa hän toi esille ajatuksen lajien muuttumisesta, mutta se jäi monelta huomaamatta. Hän toi esiin muun muassa luonnonvalinnan, olemassaolotaistelun ja parhaiden yksilöiden eloon jäämisen, kaikki keskeisiä ajatuksia hänen syntymättömän pojanpoikansa mullistavassa kirjassa. Hänen kehitystä koskevat ajatuksensa tehtiin kuitenkin naurettaviksi ja mitätöitiin. Hänen ajatuksillaan oli kuitenkin merkittävät vaikutukset 1800-luvun myöhempään evoluutiotutkimukseen.
 
[[Jean Baptiste Lamarck]] esitteli 1802 täydellisen evoluutioteorian ja täydensi sitä 1809 kirjassaan "''Eläintieteen filosofia''", mutta hänen työtoverinsa, kirjaimellisesti Raamattuun uskova aikansa vaikuttavimpia henkilöitä ollut, luonnonhistorian professori [[Georges Cuvier]] tyrmäsi sen arvovallallaan. Cuvier teki Lamarckin ajatukset naurettavaksi. Hän löysi niistä puutteita ja virheitä, mutta häneltä jäi huomaamatta että evoluutioteorian lukuisalukuisat kohdat, jotka olivat täysin oikein. Tärkein Lamarckin perusajatus oli, että eliöt ovat muuttuneet vähitellen ja sopeutuneet ympäristöönsä. Ehkäpä Cuvierin tunnetuin lentävä lausahdus oli "fossiilista ihmistä ei ole olemassa." Cuvier kuoli 1832 mutta hänen ehdoton auktoriteettinsa jäi painostamaan tutkijoita. Lamarckin ajatukset tehtiin naurettaviksi esimerkiksi kokeella, jossa eläviltä hiiriltä leikattiin hännät pois sukupolvi toisensa jälkeen, ja aina ne kasvoivat yhtä pitkiksi. Nykyisin moisen kokeen tekeminen tekisi lähinnä sen suorittajan naurettavaksi. Lamarck ei pystynyt vastaamaan kritiikkiin. Hän kuoli 85-vuoden iässä sokeutuneena ja unohdettuna. Lamarckin ajatukset kuitenkin vaikuttivat voimakkaasti myöhempiin ajatuksiin evoluutiosta, eikä vieläkään lamarkismi ole täysin kuollut.
 
== Darwinin evoluutioteoria ==