Ero sivun ”Paavo Prokkonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30:
 
== Varhaiselämä ja tulo politiikkaan ==
Prokkonen syntyi köyhään karjalaiseen maanviljelijäperheeseen KlyyssinvaarassaKlyyssinvaaran kylässä ({{k-ru|Kljušina Gora}}) [[Porajärvi|Porajärvellä]], joka kuului [[Aunuksen Karjala]]n Poventsan kihlakuntaan.
 
Vuonna 1927 Prokkonen valittiin paikallisen maalaisneuvoston maanviljelijöiden yleisavun jaoston sihteeriksi. Samana vuonna hän aloitti opiskelun [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in neuvosto-oikeuden instituutissa ja liittyi [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen]] 1930. Vuonna 1931 hänet nimitettiin maalaisneuvoston puheenjohtajaksi.<ref name="knowbysight">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.knowbysight.info/PPP/04111.asp | Nimeke = Прокконен (Прокофьев) Павел Степанович (Prokkonen Paavo)| Tekijä = | Julkaisija = Knowbysight.info| Viitattu =7.2.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>
Rivi 39:
[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä [[Suomen kansantasavalta]] julistettiin [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusisen]] johdolla perustetuksi [[1. joulukuuta]] [[1939]]. Karjalan asiain ministerinä toimiessaan Paavo Prokkonen oli ainoa [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] ulkopuolella syntynyt ja karjalainen ministeri niin kutsutussa [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksessa]]. Talvisodan päätyttyä ja kansantasavallan sulauduttua [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]] Paavo Prokkonen nimitettiin uuden neuvostotasavallan ensimmäiseksi pääministeriksi, kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi. Hän astui samaan virkaan uudelleen vuonna 1950, jolloin sen nimi oli muutettu ministerineuvoston puheenjohtajuudeksi. Hän toimi siinä vuoteen 1956, eli siihen saakka kun Karjalais-suomalainen neuvostotasavallan alennettiin autonomiseksi neuvostotasavallaksi. Tällöin hänet ylennettiin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan presidentiksi, korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi. Hän toimi virassa kuolemaansa asti eli vuoteen 1979.<ref name="karjalan tasavalta"></ref>
 
Prokkonen oli myös puoluekongressin valitsemana Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskustarkkailukomitean ({{k-ru|ЦКК}}) jäsen ja edustaja puoluekongressissa vuosina 1952–1961.<ref name="knowbysight"></ref>
 
== Kunnianosoitukset ==
Paavo Prokkonen on palkittu muun muassa kahdella [[Leninin kunniamerkki|Leninin kunniamerkillä]], yhdellä toisen luokan Suuren isänmaallisen sodan kunniamerkillä ja kahdella Punaisen lipun kunniamerkillä.<ref name="karjalan tasavalta">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.gov.karelia.ru/gov/Different/Dates/1999/11.html | Nimeke = TП.С.Прокконен | Tekijä = | Julkaisija = Karjalan tasavalta | Viitattu =7.2.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>
 
[[Petroskoi|Petroskoin kaupunki]] pystytti Prokkoselle muistolaatan LenininKirovin nimikkotielletielle Prokkosen syntymän satavuotispäivän kunniaksi vuonna 2009.<ref>{{Verkkoviite |Laatan Osoitepaljasti =http://www.petrozavodsk-mo.ru/petrozavodsk/gorod/comculthis/zinf.htm?id=10225588@cmsArticle[[Karjalan tasavalta|Karjalan Nimeketasavallan]] = Информация об очередных заседаниях комиссии | Tekijä = | Julkaisija = Petroskoin kaupunki| Viitattu =8.2.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>päämies [[KarjalanSergei tasavaltaKatanandov]] asetti myös erityisen työryhmän valmistelemaan satavuotispäivän juhlatilaisuuksia heinäkuulle 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://stolicakurier.onegokarelia.ru/news/110313index.htmlphp?option=com_content&view=article&id=2599:2009-07-21-14-58-34&catid=1:2008-10-21-06-33-28&Itemid=16 | Nimeke = ЮбилейВ советскогоПетрозаводске лидераоткрыта отметятпамятная надоска государственном уровнеПрокконену | Tekijä = | Julkaisija = StolicaKurier Karelija| Viitattu =2124.27.2009|Kieli ={{ru}}}}</ref>
 
== Kirjallinen tuotanto ==