Paavo Prokkonen

karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko

Pavel Stepanovitš (Paavo) Prokkonen (16. heinäkuuta 1909 Porajärvi18. heinäkuuta 1979 Petroskoi) oli karjalainen ja neuvostoliittolainen poliitikko, joka toimi Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan ministerineuvoston puheenjohtajana (pääministeri) 1940–1947 ja 1950–1956 sekä Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana (presidentti) 1956–1979.

Pavel Stepanovitš Prokkonen
Karjalais-suomalaisen SNT:n ministerineuvoston puheenjohtaja
1940–1947, 1950–1956
Seuraaja Voldemar Virolainen
Ivan Stepanovitš Beljajev
Karjalan ASNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja
16. heinäkuuta 1956 – 18. heinäkuuta 1979
Edeltäjä Otto Wille Kuusinen (SNT)
Seuraaja N. Kalinin
Henkilötiedot
Syntynyt16. heinäkuuta 1909
Venäjä Porajärvi, Venäjän keisarikunta
Kuollut18. heinäkuuta 1979 (70 vuotta)
Neuvostoliitto Petroskoi, Neuvostoliitto
Tiedot
Puolue Neuvostoliiton kommunistinen puolue

Neuvostoliiton politiikassa hänet tunnettiin Pavel Stepanovitš Prokkosena, mutta hän suomensi etunimensä Suomen kansanhallituksen julistukseen ja tunnetaan täten suomalaisessa historiankirjoituksessa yleensä Paavo Prokkosena. Alkuperäistä sukuaan hän oli Prokofjev.[1]

Elämä muokkaa

Prokkonen syntyi köyhään karjalaiseen maanviljelijäperheeseen Klyyssinvaaran kylässä Porajärvellä, joka kuului Aunuksen Karjalan Poventsan kihlakuntaan.

Vuonna 1927 Prokkonen valittiin paikallisen maalaisneuvoston maanviljelijöiden yleisavun jaoston sihteeriksi. Hän liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen 1930. Vuonna 1931 hänet nimitettiin maalaisneuvoston puheenjohtajaksi.[2] Vuodesta 1934 lähtien Prokkonen toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan Aunuksen paikallisneuvostossa erilaisissa asemissa, nousten lopulta Aunuksen alueen neuvoston puheenjohtajaksi 1937. Karjalan ASNT:n kansankomissaarien neuvoston varapuheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1938, missä hän toimi toisen maailmansodan syttymiseen saakka.[2]

Merkittävät asemat muokkaa

Talvisodan sytyttyä Suomen kansantasavalta julistettiin Otto Wille Kuusisen johdolla perustetuksi 1. joulukuuta 1939. Karjalan asiain ministerinä toimiessaan Paavo Prokkonen oli ainoa Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolella syntynyt ja karjalainen ministeri niin kutsutussa Terijoen hallituksessa. Talvisodan päätyttyä ja kansantasavallan sulauduttua Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan Paavo Prokkonen nimitettiin uuden neuvostotasavallan ensimmäiseksi pääministeriksi, kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi. Hän astui samaan virkaan uudelleen vuonna 1950, jolloin sen nimi oli muutettu ministerineuvoston puheenjohtajuudeksi. Hän toimi siinä vuoteen 1956, eli siihen saakka kun Karjalais-suomalainen neuvostotasavallan alennettiin autonomiseksi neuvostotasavallaksi. Tällöin hänet ylennettiin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan päämieheksi, korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi. Hän toimi virassa kuolemaansa asti eli vuoteen 1979.[3]

Prokkonen oli myös puoluekongressin valitsemana Neuvostoliiton kommunistisen puolueen valvontakomitean (ven. ЦРК) jäsen vuosina 1952–1961.[2]

Kunnianosoitukset muokkaa

 
Muistolaatta Kirovinkadulla.
 
Prokkosen hauta Suolusmäen hautausmaalla Petroskoissa[4]. .

Paavo Prokkonen on palkittu kahdella Leninin kunniamerkillä, yhdellä toisen luokan isänmaallisen sodan kunniamerkillä ja kahdella Punaisen lipun kunniamerkillä.[3]

Petroskoin kaupunki pystytti Prokkoselle muistolaatan Kirovinkadun talon numero 24 seinälle tämän syntymän satavuotispäivän kunniaksi vuonna 2009. Laatan paljasti Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov.[5]

Teokset muokkaa

  • Героизм народа в дни воины: Воспоминания, Karjalan kustannusliike, Petroskoi 1974. D811.5 .P73 1974.

Lähteet muokkaa

  • Alexei Makarov: P. S. Prokkonen: Žhizn' – Karelii!. Издательский дом "Карелия", 2010. ISBN 978-5-7545-1552-9.
  • Osmo Jussila: Terijoen hallitus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12686-1.

Viitteet muokkaa

  1. Suvun alkuperäinen nimi, Jussila, s. 22
  2. a b c Прокконен (Прокофьев) Павел Степанович (Prokkonen Paavo) Knowbysight.info. Viitattu 7.2.2009. (venäjäksi)
  3. a b TП.С.Прокконен Karjalan tasavalta. Viitattu 7.2.2009. (venäjäksi)
  4. Terijoen hallituksen Karjalan asiain ministeri Pavel Stepanovits "Paavo" Prokkonen Silviisii. Viitattu 2.8.2022.
  5. В Петрозаводске открыта памятная доска Прокконену Kurier Karelija. Viitattu 24.7.2009. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]