Ero sivun ”Kompaktius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: zh:紧空间
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kompaktius''' on yksi [[topologia|topologian]] peruskäsitteistä. Kompakti avaruus ''X'' on sellainen joukko, että sen jokaisella avoimella peitteellä eli [[avoin peitejoukko|avoimellaavoimista joukoista]] koostuvalla [[peite|peitteellä]] on äärellinen osapeite.
 
Kompaktin avaruuden suljettu osajoukko on kompakti ja kompaktin joukon kuva jatkuvassa kuvauksessa on kompakti. Jos ''X'' on kompakti ja <math>f:X \to \mathbb{R}</math> on jatkuva, niin tällöin ''f'' saa ''X'':ssä suurimman ja pienimmän arvonsa.
Rivi 10:
 
== Historia ja motivaatio ==
Käsitteen ''kompaktius'' esitti [[Maurice René Fréchet|Fréchet]] vuonna [[1906]]. Tätä ennen oli jo pitkään huomattu, että kompaktikompaktin avaruuden tyyppinen käsite on välttämätön useiden hyödyllisten teoreemojen todistamisessa. Tällöin useimmiten kompaktiudella tarkoitettiin "jonokompaktiutta" (jokaisella [[jono]]lla on suppeneva osajono). Näitä ideoita käytettiin lähinnä [[metrinen avaruus|metrisiä avaruuksia]] tutkittaessa. "Peitekompaktius" osoittautui vielä lupaavammaksi, sillä sen avulla päästiin tutkimaan yleisiä topologisia avaruuksia, jolloin useat metristä avaruutta koskevat tulokset voitiin yleistää topologisille avaruuksille. Tämä on erityisen hyödyllistä [[funktioavaruus|funktioavaruuksia]] tutkittaessa, sillä useimmat näistä eivät ole metrisiä.
 
Yksi syy opiskella kompaktien joukkojen topologiaa on se, että ne ovat tietyllä tapaa samanlaisia kuin [[äärellinen joukko|äärelliset joukot]]. Monet äärellisiä joukkoja koskevat tulokset yleistyvät pienillä muutoksilla kompakteja avaruuksia koskeviksi tuloksiksi. Joidenkin matemaatikkojen mielestä "kompaktius on seuraavaksi paras joukkojen ominaisuus äärellisyyden jälkeen". Esimerkiksi on voimassa