Ero sivun ”Interferometri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: lt:Interferometrija |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Alun alkaen useimmat interferometrit käyttivät [[valkoinen valo|valkoista valoa]]. Nykyisin käytetään usein [[monokromaattinen valo|monokromaattista valoa]], esimerkiksi [[laser]]eita. Jopa materian aaltoluonnetta voidaan tutkia. Eräs ensimmäisistä materiainterferometreistä oli elektroni-interferometri, sitä seurasi neutroni-interferometri ja vuoden 1990 tienoilla atomi-interferometri. Tämän jälkeen seurasi molekyyli-interferometria. Ei ole selvää mikä suurin mahdollinen hiukkaskoko interferometriassa voi olla.
Interferometrien parhaiten tunnettu sovelluskohde on [[tähtitiede]]. Tämän ohella esimerkiksi integroiduissa optisissa piireissä
== Interferometrityypit ==
Rivi 17:
Michelsonin interferometria sovellettiin [[Michelsonin–Morleyn koe|Michelsonin–Morleyn kokeessa]]. Tällöin lähteenä käytettiin kaasupurkauslamppua, suodatinta ja ohutta rakoa. Myös tähtien valoa kokeiltiin eräässä kokeessa. Vaikka tähtien valo on inkoherenttia, se kuitenkin on käytännössä pistelähde ja tuottaa interferenssikuvion. Michelsonin interferometria käytetään näiden kokeiden lisäksi esimerkiksi gravitaatioaaltojen etsinnässä.
===
[[Kuva:Etalon-1.png|thumb|
Etaloneja käytetään yleisesti [[tietoliikennetekniikka|tietoliikennetekniikassa]], [[laser]]eissa ja [[spektroskopia]]ssa. Nykyinen valmistustekniikka on mahdollistanut hyvin tarkat
==Tähtitiede==
Rivi 27:
=== Intensiteetti-interferometri ===
[[Kuva:LASCO C1a.png|thumb|200px|Auringon korona kuvattu LASCO C1 -koronagrafilla, jossa käytetään myös
Interferometri perustuu ajatukseen, että samanvaiheiset (esimerkiksi ylhäällä - ylhäällä) olevat valoaallot vahvistavat toisiaan.
Interferometrissa käytetään aina suodatettua, tietyn väristä valoa eli tiettyä valon aallonpituutta.
| |||