Wikipedia

Ero sivun ”Haastava käytös” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 320 muokkausta
Groove (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
18 143 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Haastava käytös''' on "sosiaalisesti hyväksymätön yksilön [[stressi]]n purkautumisen muoto joka kestollaan, toistuvuudellaan ja voimakkuudellaan aiheuttaa [[turvallisuus]]riskin henkilölle itselleen tai muille, tai käytöstä, joka vakavasti rajoittaa tavanomaista yhteisöllistä toimintaa" <ref>Emerson, E. 1995. ''Challenging behaviour: analysis and intervention with people with learning difficulties''. Cambridge: Cambridge University Press</ref>.
 
Haastava käytös liittyy usein [[kehitysvammaisuus|kehitysvammaisuuteen]], [[dementia]]an, [[psykoosi]]in, lasten [[uhmaikä]]än tai [[murrosikä]]än. Uhmaavaa käytöstä voi esiintyä stressin yhteydessä kaikissa ikäryhmissä ja yhteisöissä.
 
== Haastavan käytöksen muodot ==
Tyypillisiä haastavan käytöksen muotoja ovat [[itsetuhoisuus|itsetuhoinen]] käyttäytyminen (itsensä lyöminen, pään takominen, pureminen, viiltely); [[väkivalta|aggressiivinen käyttäytyminen]] (toisten lyöminen, huutaminen, sylkeminen, potkiminen); [[normi|normeihin]] sopimaton [[käyttäytyminen]] ( julkinen masturbointi, vastentahtoinen lähentely, yhteisön normien rikkominen); [[ilkivaltaisuus]] (omien tai toisten tavaroiden rikkominen, hävittäminen tai varastelu) sekä [[stereotyyppinen]] käytös (itsensä heijaaminen, matkiminen tai valikoiva puhumattomuus); [[kiusaaminen]] (kiusatuksi tuleminen tai kiusaajaksi leimaantuminen).
 
== Haastavan käytöksen syyt ==
Haastava käytös ei synny itsestään. Sen aiheuttaa usein ympäristölle huomaamattomat stressitekijät, jotka laukaisevat haastavan käytöksen. Haastavaa käytöstä aiheuttaa yksilön kokema kyvyttömyys viestiä ja purkaa stressiä ympäristön hyväksymällä tavalla. Tähän johtaa viestinnän ja vuorovaikutuksen puutteet joihin vaikuttaa biologiset tekijät (kipu, stressin hallinta, aistiherkkyys), sosiaaliset tekijät (yhteisöllinen kiusaaminen, ikävystyminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteet, elämän tilanteen hallinta, normien ja tarpeiden ristiriita), ympäristötekijät (fyysinen ympäristö kuten häiriöäänet ja valaisu, tai tarpeellisten palvelujen tai toimintojen saatavuus), psyykkiset tekijät (ulkopuolisuus, yksinäisyys, arvottomuus, leimaantuminen, voimattomuus, ympäristön negatiivisten odotusten täyttäminen, kiusaaminen). Yksilö suhteessa ympäristöönsä on oppinut selviytymään arjestaan haastavan käytöksen avulla. Haastavaan käytökseen perustuva viestintä on palkitsevaa tyydyttäessään henkilön tarpeet. Haastavasta käytöksestä voidaan päästä eroon, kun ympäristö oppii tunnistamaan ja reagoimaan näihin tarpeisiin ennen kuin viestintä muuttuu haastavaksi käytökseksi. Haastavasta käytöksestä voidaan päästä eroon opettamalla henkilölle yhteisöllisesti hyväksyttyjä tapoja viestittää tarpeensa.
 
Haastava käytös on usein reaktio stressaaville olosuhteille joita syntyy vammaisten palveluiden yhteydessä silloin kun henkilökunnalla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia perehtyä ja kuunnella asiakkaittensa tarpeita. Haastava käytös viestii asiakaan tyytymättömyydestä palvelujen laatuun ja toteutumiseen. Yleinen periaate haastavan käytöksen hallinnassa on selvittää viestin merkitystä. Mistä henkilön käytös kertoo, mitä hän haluaa käytöksellään sanoa: "Kaikella käytöksellä on merkityksensä". Lapsetkin viestittävät käytöksellään - erityisesti pienten lasten stressi, näkyy käytöksessä, silloin kun he eivät ole oppineet vielä sanoin ilmaisemaan tunteitaan ja tarpeitaan.
 
== Haastavan käytöksen prosessi ==
Haastava käytös voidaan nähdä stressinpurkautumisprosessina, jossa on neljä vaihetta:
 
* Laukaisuvaihe
Rivi 21:
Usein tarvitaan monia stressitekijöitä laukaisemaan haastava käytös. Analysoimalla haastavaan käytökseen johtavan stressin syntyä ja prosessia voidaan ennakoida ja ehkäistä haastavan käytökseen johtavien tilanteiden kehittymistä. Käyttämällä tilanteeseen sopivia toimintatapoja laukaisuvaiheen ennakointiin, opettamalla ja käyttämällä sopivia stressinhallinta tekniikoita, korvaamalla laukaisuvaiheen käyttäytymistä sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla toimia palkitsemalla toivottua käytöstä. Käyttäytymisen hallintaan on kehitetty erilaisia erityiskasvatuksen menetelmiä. Näitä on haastavan käyttäytymisen korvaaminen merkityksellisellä käyttäytymisellä (ABA, Applied Behaviour Analysis), seuraamuksellinen kasvatus (operant conditioning), positiivisen käyttäytymisen tukeminen (Positive behaviour support).
 
== Katso myös ==
* [[Kiusaaminen]]
* [[Viiltely]]
* [[Yhteisöllinen kiusaaminen]]
 
== Viitteet ==
{{reflistViitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://challengingbehavior.fmhi.usf.edu/ Center for Evidence-Based Practice: Young Children with Challenging Behavior] Raise the awareness and implementation of positive, evidence-based practices in managing challenging behaviors
* [http://www.behavioursupport.org.uk/ Behaviour Support Services:] Children and Young Adults with learning disabilities
* [http://www.challengingbehaviour.org.uk Challenging Behaviour specifically related to individuals with severe learning disabilities] The Challenging Behaviour Foundation supporting carers and professionals
* [http://groups.google.fr/group/Assit/msg/111c8d4d1b437612 Haastava käytös on lapsen viestintää
*Björkvist K. Lagerspaetz K. & Kaukiainen A. (1992). Do Girls Manipulate And Boys Fight?: Developmental Trends In Regard To Direct And Indirect Aggression. Aggressive Behavior,18, 117-127.
*Bukowski W. & Sippola L. (2001). Groups, Individuals, And Victimization: A View Of The Peer System. In Juvonen J. and Sandra S (Toim.) (2001). Peer Harassment in School: *The Plight of the Vulnerable and Victimized. The Guilford Press. New York. . p 355-377.
*Flinck A. ja Iivari J. (2004) Lähisuhdeväkivalta sovittelussa. Sakes, Helsinki.
*Hamarus P. (2006) 
Koulukiusaaminen ilmiönä
Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 288
*Iivari J. (1991) Rikosten ja riitojen vaihtoehtosovittelu refleksiivisen oikeuden konseptiossa. Sosiaali- ja terveyshallitus. Tutkimuksia 12/1991. VAPK-kustannus. Helsinki
*Kaukiainen A. Björkqvist K. Lagerspetz K. Åsterman K. Salmivalli C. Rothberg S. & Ahlbom A. (1999) The Relationships Between Social Intelligence, Empathy, And Three Types Of Aggression. Aggressive Behavior 25: 81-89. http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/40005179/PDFSTART
*Oksanen A. & Räsänen P. (2009) Yhteisöllisyydellä on keskeinen merkitys väkivaltatapuksien käsittelyssä teoksessa Hoikkala Tommi & Suurpää Leena (toim.) Kauhajoen jälkipaini Nuorisotutkijoiden ja ammattilaisten puheenvuoroja Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura
*Salmivalli C. (1998) Not only bullies and victims. Participation in harassment in school classes: some social and personality factors, Turun yliopisto, väitöskirja.
*Salmivalli C. Lagerspetz K. Björkvist K. Åsterman K. & Kaukiainen A. (1996). Bullying As A Group Process: Participant Roles and Their Relations to Social Status Within The Group. Aggressive Behaviour, 22, 1, p1-15. http://www3.interscience.wiley.com/journal/64128/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0
Rivi 48:
*Yhteisöllinen kiusaaminen http://www.peda.net/veraja/vep/keskustelu?vp=singlemodule&m_id=839627&sp=new&p_id=504362&t_id=504362
 
[[CategoryLuokka:Käyttäytyminen]]▼
[[CategoryLuokka:Psykologia]]
▲[[Category:Käyttäytyminen]]
[[CategoryLuokka:VammaisuusSosiologia]]
[[CategoryLuokka:SosiologiaVammaisuus]]
{{tynkä/Yhteiskunta}}
 
[[en:Challenging behaviour]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Haastava_käytös”