Versio 25. maaliskuuta 2009 kello 12.42 muokkaa Xqbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 195 438 muokkausta p Botti lisäsi: io:Pozitivismo ← Vanhempi muutos		Versio 3. huhtikuuta 2009 kello 12.33 muokkaa kumoa Xqbot (keskustelu \| muokkaukset) botit 195 438 muokkausta p Botti lisäsi: simple:Positivism; cosmetic changes Uudempi muutos →
Rivi 7: === Auguste Comten positivismi === [[~~Kuva~~Tiedosto:Auguste Comte.jpg\|thumb\|180px\|[[Auguste Comte]] (~~1798–1857~~1798–1857), positivismin perustaja ja sosiologian isä.]] Positivismin perustaja oli [[Auguste Comte]], jonka ajattelun taustalla voidaan nähdä monien [[valistus]]ajattelijoiden, kuten [[Pierre-Simon Laplace]]n ja [[Henri de Saint-Simon]]in, näkemyksiä. Comten mukaan yhteiskunta ja inhimillinen ajattelu käy kolmen vaiheen läpi: [[teologia\|teologisen]], [[metafysiikka\|metafyysisen]] ja positiivisen.<ref>Giddens, Positivism and Sociology, 1)</ref> Teologisessa vaiheessa kaikki asiat selitettiin uskontojen avulla, suhteessa [[Jumala]]an. Comten mukaan Jumala oli ollut kaiken ihmiselämän yllä [[valistus\|valistukseen]] saakka. Ihmisen paikka yhteiskunnassa määräytyi sen mukaan, millainen suhde hänellä oli jumaluuden läsnäoloon maailmassa ja kaikkea hallitsevaan kirkkoon. Teologiseen vaiheeseen kuuluu kirkon oppien hyväksyminen kyseenalaistamatta ja se, ettei myöskään maailmaa koskevia kysymyksiä esitetty.<ref>Mill, Auguste Comte and Positivism 3.</ref> Rivi 37: Positivistista perinnettä jatkoi [[looginen empirismi]]. Loogisen empirismin mukaan filosofisen ajattelun tulee perustua selkeille argumenteille, joiden käsitteellis-looginen rakenne on mahdollisimman selvästi esillä. Tällaisen ajattelun esikuva voidaan nähdä toisaalta [[matematiikka\|matemaattisissa]] todistuksissa, jotka aukottomasti osoittavat johtopäätöksen oikeellisuuden, toisaalta luonnontieteissä, joissa pyritään kokeellisesti varmistamaan ideoiden todenperäisyys. Loogisen positivismin alkuvaiheilla katsottiin, että jokainen järjellinen ~~—~~— toisin sanoen ei-mieletön ~~—~~— väite on joko [[empiirinen]] tai [[analyyttinen ja synteettinen\|analyyttinen]]. Ensin mainitut väitteet ovat kelvollisia [[luonnontieteellinen metodi\|luonnontieteellisin menetelmin]] koeteltaviksi ja mahdollisesti epätosiksi osoitettavissa. Jälkimmäiset taas ovat puhtaasti käsitteellisiä, ja siten niiden totuus on käsiteanalyysin keinoin selvitettävissä. === Positivismi nykyaikana === Rivi 53: * Usko tieteiden yhteyteen, eli siihen, että eri tieteenalojen taustalla on periaatteessa yksi tiede yhdestä reaalimaailmasta. Nykyaikainen positivismi liittyy läheisesti [[reduktionismi]]in, koska kummatkin katsovat, että "yhden lajin oliot [..] ovat redusoitavissa [palautettavissa] toisen lajin olioiksi"<ref name="bullock"/> ~~—~~— prosessit voidaan palauttaa fysiologisiksi, fysikaalisiksi tai kemiallisiksi tapahtumiksi; yhteiskunnalliset prosessit voidaan palauttaa ihmisten välisiksi suhteiksi ja toiminnaksi; ja biologiset organismit voidaan palauttaa fysikaalisiksi järjestelmiksi.<ref name="bullock"/> Tällaisen näkemyksen mukaan siis esimerkiksi yhteiskunnalliset asiat voidaan palauttaa lopulta luvuiksi tai mielen tapahtumat kemiallisiksi tapahtumiksi. == Positivismin käsityksiä tieteestä == Rivi 68: * Koska kaikki varmin meillä oleva tieto, eli itseämme ja mielemme tiloja koskeva tieto, on [[subjektiivinen\|subjektiivisena]] eli henkilökohtaisena [[objektiivinen\|objektiivisen]] tieteen tavoittamattomissa, kuinka positivismi voisi kuvata, mitä tiedämme? Ja koska johtopäätöksemme niistä asioista, joita emme suoraan tiedä, mutta vain otaksumme perustuen kokemuksiimme, muodostavat positivistisen tieteen objektiivisen maailman, kuinka mistään tiedosta voitaisin antaa positivistista kuvausta? * Koska tiedämme ja koemme itsemme ja mielemme tilat paitsi subjektiivisesti myös [[kvalitatiivinen\|kvalitatiivisesti]] [[kvantitatiivinen\|kvantitatiivisen]] sijaan, kuinka olisi mahdollista antaa objektiivinen kvantitatiivinen kuvaus kaiken tiedon, sekä tieteellisen että muun, lähtökohdasta ~~—~~— eli tieteilijästä itsestään? * Jos kokemus redusoidaan johonkin muuhun, lakkaako se olemasta subjektiivisena kvalitatiivisena asiana vai ei? Jos ei lakkaa, eikö se silloin ole ratkaisevalla tavalla redusoimattomissa tieteelliseksi objektiksi? Jos lakkaa, mikä saa redusoinnin aikaan? * Koska ideologiat ovat epätieteellisiä, kuinka tieteellinen ideologia kuten positivismi voisi välttää sisäisen ristiriidan? Rivi 144: [[ro:Pozitivism]] [[ru:Позитивизм]] [[simple:Positivism]] [[sk:Pozitivizmus]] [[sr:Позитивизам]]

Ero sivun ”Positivismi” versioiden välillä