Ero sivun ”Kovalenttinen sidos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nallimbot (keskustelu | muokkaukset)
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Pii korvattiin link(e)illä pii (alkuaine)
Rivi 1:
'''Kovalenttinen sidos''' on [[kemiallinen sidos]], jossa [[atomi]]t jakavat [[elektroni|elektroneja]] keskenään tasaisesti. Atomien välille syntyvä molemminpuolinen [[sähkömagneettinen vetovoima]] pitää [[molekyyli]]n koossa. Kovalenttinen sidos ei ole täysin kovalenttinen silloin kun sidostamuodostavien atomien välillä on [[elektronegatiivisuus]]ero. Sidos on silloin kovalenttisen ja ionisidoksen välimuoto: [[polaarinen]] kemiallinen sidos, jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaisesti atomien välillä ja syntyvä sidos on usein heikompi kuin täysin kovalenttinen sidos.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Usein kovalenttinen sidos yhdistää vain muutamia atomeja yhdeksi molekyyliksi. Näin on laita muun muassa vety-, typpi-, happi- ja vesimolekyyleissä sekä yleensä orgaanisissa yhdisteissä. Mutta on myös aineita, jossa kokonaista [[kide]]ttä pitävät koossa atomien väliset kovalenttiset sidokset. Sellaiset aineet ovat sidoksen voimakkuuden vuoksi yleensä erittäin kovia, ja niiden [[sulamispiste]] on hyvin korkea. Sellaisia ovat esimerkiksi [[pii (alkuaine)|pii]], [[kvartsi]] ja [[timantti]].
 
Atomeilla on taipumus jakaa elektronit niin, että niiden uloimmat [[elektronikuori|elektronikuoret]] täyttyvät. Sidokseen osallistuvat siis vain uloimmalla kuorella olevat [[valenssielektroni]]t. Useimmiten kovalenttinen sidos syntyy sellaisten atomien välille, joilla on likimain samansuuruinen (ja korkea) [[elektronegatiivisuus]]arvo. Kovalenttinen sidos voi olla yksin-, kaksin- tai kolminkertainen. Kolminkertainen kovalenttinen sidos sisältää näistä eniten energiaa. Siten [[asetyleeni]] eli etyyni palaa kuumemmalla liekillä kuin etaani (maakaasun komponentti), mikäli [[happi|happea]] on riittävästi. Samoin molekyylistä typpeä (kaksi typpiatomia kiinnittyneenä kolmoissidoksella) on vaikeampaa hajottaa, kuin molekyylistä happea (kaksi happiatomia kiinnittyneenä kaksoissidoksella). Erityyppisillä kovalenttisilla sidoksilla on suuri merkitys [[orgaaninen kemia|orgaanisen kemian]] synteeseissä.