Ero sivun ”Sortovuodet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
p pari korjausta, kirjoitusvirhe ja eräs lause väärästä paikasta oikeaan paikkaan. |
||
Rivi 171:
Muita tunnettuja karkotettuja olivat vapaaherra [[V. M. von Born]], kreivi [[Carl Mannerheim]], konsuli [[Eugen Wolff]], [[Reguel Wolff]], [[Jonas Castren]] ja [[Wentzel Hagelstam]]. Karkotukset herättivät huomiota muissa maissa ja Bobrikovin toimet tuomittiin. <ref>Juva, 9, s. 168</ref>
Puolue oli valmis käyttämään aseellista vastarintaa vapauttaakseen Suomen.<ref>Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 35</ref> <!-- Mikä puolue? -->▼
Vuoden 1903 kutsuntoihin saapui 68 % kutsuista, joten kutsuntalakko ei onnistunut kovinkaan hyvin.<ref>Juva, 9, s. 148</ref>
Rivi 212 ⟶ 210:
Vuonna [[1905]] Venäjän tappio [[Venäjän–Japanin sota|sodassa Japania vastaan]] johti [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vallankumoukseen]] ja Suomessakin [[suurlakko]]on, jossa vaadittiin laillisuuden palauttamista.<ref>Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 36</ref><ref> Tommila, Päiviö, Venäläinen sortokausi Suomessa, s. 89</ref>
Suurlakkoa edeltäneet tapahtumat saivat Venäjän viranomaiset pelon valtaan. [[Viipurin lääni]]n kuvernööriä Mjasojedoffia haavoitettiin ja santarmiluutnantti Kromarenko surmattiin [[Viipuri]]n Esplanaadissa, vaikka
Suurlakon aikana perustettiin [[Punakaarti|punakaarteja]]. [[Tampere]]ella annettiin [[punainen julistus]], jossa vaadittiin itsemääräämisoikeuden lisäämistä. Perustuslaillisten lakkoilu sulki virastot ja työläisten lakkoilu tehtaat. Monet työnantajat maksoivat työläisilleen palkkaa lakon ajaltakin. Isänmaallisia mielenosoituksia järjestettiin ja protesteja verhottiin myös erinäisiksi juhliksi, vastarintajärjestöjä urheilu- tai partioliikkeiksi jne.<ref> Tommila, Päiviö, Venäläinen sortokausi Suomessa, s. 125-126</ref>
Rivi 357 ⟶ 355:
[[Kuva:Konni Zilliacus.jpg|thumb|150px|Konni Zilliacus]]
Eräs tunnetuimpia aktiivisen vastarinnan kannattajia oli [[Konni Zilliacus]] joka perusti vuonna 1904 Suomen Aktiivisen Vastustuspuolueen. Puolue ei voinut esiintyä laillistettuna eikä julkisena puolueena. Puolue julkaisi useita tiedonantoja ja lentolehtisiä. Puolue alkoi julkaisemaan omaa Ruotsissa painettua ja maahan salakuljetettua lehteään "Vapaus" sekä ruotsinkielisenä "Frihet" toukokuussa 15 päivä vuonna 1905. <ref> Tommila, Päiviö, Venäläinen sortokausi Suomessa, s. 139-141, 145</ref><ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 397</ref><ref>Idman K. G., s.22</ref>
▲Puolue oli valmis käyttämään aseellista vastarintaa vapauttaakseen Suomen.<ref>Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 35</ref
Konni Zilliacuksen ja muiden Suomen perustuslakia kannattavien ja sortokauden laittomuuksia vastustavien kansalaisten toimesta levitettiin runsaasti maahan salakuljetettuja Ruotsissa painettuja lentolehtisiä. Tunnetuimpia niistä olivat Vapaa Sana, Fria Ord.<ref >Öhquist, s. 60–62</ref><ref>Ignatius, Hannes, Sortovuosista itsenäisyyteen, s. 34 </ref><ref>Korhonen, Suomen historian käsikirja II, s. 415</ref><ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378</ref><ref>Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378</ref>
| |||