Ero sivun ”Kerttu Saalasti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Kerttu Kallio kirjoitti ylioppilaaksi [[Oulu]]ssa 1927 ja hän valmistui [[agronomi]]ksi vuonna 1936. Hän meni naimisiin samansa vuonna maatalousteknikko Filip Teuvo Saalastin kanssa, joka oli kansanedustaja [[Filip Saalasti]]n poika. Heille syntyi viisi lasta. Kerttu Saalasti jäi leskeksi vuonna 1947 miehensä kuoltua keuhkotautiin.
 
Saalasti valittiin Nivalan kunnanvaltuustoon ainoana naisena 1937 ja valtuustokautenaan hän oli mukana useissa lautakunnissa, muun muassa köyhäinhoitolautakunnassa. Saalasti toimi eduskunnassa [[1948]]–1961–1962 [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] kansanedustajana ja [[1966]]–[[19691970]] Keskustapuolueen edustajana. Vuosina 1966–19691966–1970 hän kuului suureen valiokuntaan ollen sen varapuheenjohtaja. Saalasti oli [[Pohjoismaiden neuvosto]]n jäsenenä 1959–1961 ja uudelleen 1966–1970. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä [[Suomen presidentinvaali 1950|1950]], [[Suomen presidentinvaali 1956|1956]], [[Suomen presidentinvaali 1962|1962]] ja [[Suomen presidentinvaali 1968|1968]].
 
Saalasti oli [[Kekkosen V hallitus|Kekkosen V hallituksen]] opetusministeri vuosina 1954–1956 ja [[Sukselaisen I hallitus|Sukselaisen I hallituksen]] opetusministeri 1957. Hänen ministerikautensa suurin henkilökohtainen saavutus oli [[Oulun yliopisto]]n perustaminen ja yliopisto antoi hänelle lääketieteen ja kirurgian kunniatohtorin arvon vuonna 1972. Lisäksi Oulun yliopisto kunnioitti Kerttu Saalastia nimittämällä Linnanmaalla sijaitsevan juhlasalinsa Saalasti-saliksi. Opetusneuvoksen arvonimen Saalasti sai vuonna 1969.