Ero sivun ”Ville Salminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p parannuksia kielioppiin
Rivi 3:
 
==Ura==
Oltuaan Hannes Närhen lavastajaoppilaana [[1927]]–[[1930|30]] [[Turku|Turun]] [[Teatteri]]ssa, Salminen siirtyi lavastajaksi Kansan Näyttämölle [[1932]], josta tie vei lavastaja-näyttelijäksi [[1933]] [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]n näyttämölle, [[1935]] [[Pori]]n teatteriin, ja edelleen [[1937]] [[Helsinki|Helsingin]] Työväenteatteriin. [[1938]] vuorossa oli kiinnitys [[Suomi-Filmi]]in, jossa seuraavan kuuden vuoden ajan Salminen lavasti 16 [[elokuva]]a, näytteli 13 roolia, sekä ohjasi ja käsikirjoitti yhden elokuvan. Ohjaustyö on vuoden [[1941]] ''Viimeinen vieras'', jossa hän myös näytteli "roistomaista hahmoa". Suurin osa Salmisen rooleista oli juuri konnia, kuten maineikkaissa ''Kuollut mies'' -elokuvissakin.
 
[[1947]] Salminen siirtyi ensimmäisen kerran [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] palvelukseen, ohjaten ja lavastaen 14 elokuvaa (joista ensimmäinen [[Pekka Puupää]] -elokuva tämän vaiheen viimeinen ohjaustyö), sekä näytellen 7seitsemässä elokuvassa, lähinnä konnia. Tämän aikajakson merkittävimpiä Salmisen ohjaustöitä ovat ''Kaunis Veera'' ja ''Toukokuun taika''. Saatuaan tarpeekseen "roskaelokuvista" [[T.J. Särkkä|T.J. Särkän]] tallissa Salminen siirtyi [[1953]] [[Fennada-Filmi]]in ohjaten ja käsikirjoittaen 9yhdeksän elokuvaa. Elokuvat olivat poikkeuksetta varsin vaatimattomia tuotoksia (ehkä ''Anua ja Mikkoa'' ''sekä ''Evakkoa'' lukuun ottamatta), ja pesti Fennadassa päättyi jo [[1957]]. Tämän jälkeen Salminen perusti oman Taskuteatterin, joka toimi vuodenpäivät.
 
T.J. Särkkä otti Salmisen takaisin [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen- Filmiteollisuuteen]] ohjaajaksi [[1959]], ja yhteistyötä jatkui vuoteen [[1961]] saakka. Näinä vuosina Salminen ohjasi viisi elokuvaa, joista peräti neljä ''[[Vaahteramäen Eemeli|Eemeli]]''-elokuvia. Särkän annettua hänelle lopputilin [[1961]], kehnosti menneen ''Toivelauluja''-elokuvan jälkeen, Salminen siirtyi [[MTV3|Mainostelevision]] teatteripäälliköksi, toimien tehtävässä vuoteen [[1973]] saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Salmisen näyttelijänura jatkui sattumanvaraisesti aina vuoteen [[1984]] saakka, jolloin hänet nähtiin pienessä roolissa elokuvassa ''Klaani – tarina Sammakoitten suvusta''. PojatHänen lapsensa [[Ville-Veikko Salminen]] ja [[Timo Salminen]] ovat myös niittäneet mainetta elokuvien parissa.
 
==Filmografia==