Ero sivun ”Åke Wahren” versioiden välillä

[[Kuva:A wahren.jpg|thumb|150px|Åke Gustaf Wahren]]

'''Åke Gustaf Wahren''' (s.[[26. kesäkuuta]] [[1893]] [[Urjala]]) oli suomalainen jääkärieversti ja toimitusjohtaja. Hänen vanhempansa olivat agronoomi Axel Wahren ja Sigrid Wasastjerna. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Martha Degerholmin kanssa.

===Opinnot===

Hän kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1911 ja liittyi Turkulaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi 2 vuotta Charlottenburgin teknillisessä korkeakoulussa. Puolan armeijan ratsuväkikoulun hän suoritti vuosina 1921 - 1922.

===Jääkäriaika===

[[Kuva:Jaakaripataljoonan ratsuosasto.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoonan ratsuosasto Libaussa syksyllä 1917. Etualalla Luutnantti Sievert ja Zugführer Ljungberg.]]

===[[Suomen sisällissota]]===

Hän saapui 7. etukomennuskunna kera Merenkurkun yli Vaasaan 2. helmikuuta 1918 ja hänet määrättiin 17. helmikuuta 1918 Järjestyslipustoon, josta vähän myöhemmin muodostettiin [[Uudenmaan rakuunarykmentti]]. Hän toimi aluksi rykmentin adjutanttina ja 25. huhtikuuta 1918 alkaen 3. eskadroonan päällikkönä. Hän otti osaa sisällissodassa taisteluihin Länkipohjassa, Tervaniemellä, Pälkäneellä, Evossa, Lammin-Syrjäntaan akselilla ja Koskella.

===Sisällissodan jälkeinen aika===

Sisällissodan jälkeen hän palveli Uudenmaan rakuunarykmentin 2. eskadroonan päällikkönä, josta hänet määrättiin 16. toukokuuta 1924 rykmentin talouspäälliköksi. Hänet siirrettiin 10. marraskuuta 1926 Helsingin suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaajaksi. Armeijasta hän erosi 31. elokuuta 1928.

Upseeriuransa jälkeen hän toimi virkamiehenä Liittopankissa vuosina 1928 - 1930 ja sen jälkeen Valotorni oy:n johtajana Helsingissä.

===Talvi- ja jatkosota===

Talvisotaan hän osallistui Kevyt osasto 3:n komentajana ja osallistui Summan taisteluihin. Välirauhan aikana hän toimi aluksi Jalkaväkirykmentti 7:n komentajana, josta hänet siirrettiin Päämajan Linnoitusosaston Liikekannallepanotoimiston päälliköksi, jossa tehtävässä hän toimi Jatkosodan syrrymiseen saakka, jolloin hänet määrättiin 7. Armeijakunnan huoltopäällikön apulaiseksi ja myöhemmin Ryhmä Oinosen huoltoäälliköksi. Vuonna 1941 hänet komennettiin Uudenmaan rakuunakykmentin virkaatekeväksi komentajaksi, josta hänet komennettiin viransijaiseksi Ratsuväkiprikaatin komentajalle. Hän hoitikin komentajan tehtäviä aina vuoteen 1943 saakka, jolloin hän siirtyi Ratsuväkikoulutuskeskuksen päälliköksi ja oli toimessa sodan loppuun saakka.

===Sotien jälkeinen aika===

Sotien jälkeen hän palasi siviilitoimiin ja siirtyi Suomen Vartioimis- ja Sulkemis Oy:n poimitusjohtajaksi, missä tehtävässä oli vuoteen 1957 saakka, jolloin siirtyi Siivouskeskus Oy:n toimitusjohtajaksi.

===Luottamustoimet===

Hän toimi Suomen Kennelklubin puheenjohtajana vuosina 1945 – 1948.

==Ylennykset ja kunniamerkit==

 

* E. Jernström, Jääkärit maailmansodassa, Sotateos oy, Helsinki 1933.

* Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.

===Viitteet===

{{Viitteet}}

[[Luokka:Jääkärit|Wahren, Åke GustafI]]