Wikipedia

Ero sivun ”Jaakko Korhonen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Käyttäjän 88.114.54.8 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin käyttäjän LA2 tekemään versioon 3746347.
Rivi 5:
Korhosen teatteriura alkoi [[Viipuri]]ssa lyhytikäiseksi jääneessä [[Suomalaisen Maaseututeatterin teatterikoulu]]ssa. Teatteri kiersi ympäri Suomea, mutta johtajakiistat ja talousvaikeudet ajoivat sen kriisiin. Korhoselle tarjottiin näyttelijän välikirjaa syksyllä [[1910]]. Loppukeväällä [[1911]] Maaseututeatteri vieraili [[Tampere]]ella, jolloin Korhonen teki välikirjan [[Tampereen Teatteri]]n johtajan [[Pekka Alpo]]n kanssa. Hän palasi Viipuriin syksyllä [[1914]] ja pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin [[Suomen Kansallisteatteri]]in [[Helsinki]]in.
 
Kansallisteatterissa Korhonen näytteli muun muassa [[Henrik Ibsen]]in näytelmissä ''[[Yhteiskunnan tukipylväät]]'' (ensi-ilta [[21. huhtikuuta]] [[1922]]) ja ''[[Nukkekoti (näytelmä) | Nukkekoti]]'' (ensi-ilta [[13. joulukuuta]] [[1930]]). Korhosen tuleva puoliso, [[Heidi Blåfield]] sai paikan näyttelijäharjoittelijana Kansallisteatterista vuonna [[1921]], rakkaus leimahti ja pari avioitui vuonna 1922. Korhonen ja Blåfield saivat kaksi tytärtä, [[Marja Korhonen | Marjan]] ja Heidi Elinan. Avioliitto päättyi eroon ennen Korhosen puolison varhaista kuolemaa. Korhosen välit anoppiinsa olivat huonot, mutta lämpenivät Heidi Blåfieldin kuoleman jälkeen.
 
Jaakko Korhosen elokuvaura alkoi mykkäelokuvan klassikoissa ''[[Nummisuutarit]]'' sekä ''[[Koskenlaskijan morsian (vuoden 1923 elokuva)|Koskenlaskijan morsian]]'' vuonna [[1923]]. Hänen vaimollaan oli naispääosa molemmissa elokuvissa. Vuonna [[1931]] hän ohjasi ja käsikirjoitti kaksi äänielokuvaa: ''[[Rovastin häämatkat]]'' ja ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]''. Samana vuonna hän sai ensimmäisen äänielokuvaroolinsa [[Tukkipojan morsian|Tukkipojan morsiamessa]]. Merkittävin rooli äänielokuvassa Korhosella on vuonna [[1935]] valmistuneessa [[Syntipukki|Syntipukissa]]. Hän näyttelee tavaratalon johtaja Vaaraa, joka iskee silmänsä [[Ester Toivonen|Ester Toivosen]] tulkitsemaan tasokkaaseen myyjättäreen, Irja Saloon.
Rivi 11:
== "Jaakko-kulta, juna lähtee kohta"<ref>Meri, Lauri: Näyttelijät sodan varjossa, 2005 [[Lauri Meri]] ja [[Otava (kirjankustantamo)|Kustannusosakeyhtiö Otava]], ISBN 951-1-20232-4 (sivu 108); Lydia Blåfieldin sanat Jaakko Korhoselle hänen saattaessaan kuolemansairasta entistä vävyään Helsinkiin lähtevälle junalle</ref> ==
 
[[1930-luku | 1930-luvun]] alussa Korhonen loukkasi jalkansa näyttämöllä. Polveen kehittyi pahalaatuinen sidekudoksen kasvain ([[sarkooma]]). Elämänsä viimeiset viikot Korhonen vietti entisten appivanhempiensa luona [[Mänttä | Mäntässä]], Pohjois-[[Pirkanmaa]]lla. Hän kuoli [[Helsingin Diakonissalaitos | Helsingin Diakonissalaitoksella]]. Korhonen ei halunnut tyttäriään kuolinvuoteensa äärelle, koska halusi varjella äitinsä menettäneitä lapsia uudelta järkytykseltä. Suruviesti saapui Kansallisteatteriin, joka peruutti sen iltaisen näytäntönsä. Korhosen ja Blåfieldin orpotyttärille perustettiin rahasto turvaamaan heidän koulutuksensa.
 
==Filmografia ==
Rivi 33:
*[http://www.ibsen.net/ Ibsen.net]
*Elonet
*{{Viitteet}}
*<references/>
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 39:
* {{elonet-h|id=he2564|nimi=Jaakko Korhonen}}
 
[[Luokka{{DEFAULTSORT:Suomalaiset näyttelijät|Korhonen, Jaakko]]}}
[[Luokka:Suomalaiset näyttelijät]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Korhonen”