Ero sivun ”Hans Henrik Stjernvall” versioiden välillä

 

[[Stjernvall]]ien aatelissuku oli muuttanut Ruotsista Suomeen Hans Henrikin isoisän Erikin tultua 1704 ensin opiskelemaan Turun yliopistoon. Naituaan 1711 varakkaan Naantalin pormestarin Jakob Hirvon Brita-tyttären sekä saatuaan 1727 paikan Turun hovioikeudessa perhe jäi pysyvästi Suomeen. Lapsia oli kuitenkin paljon, eikä perintöä enää kolmannessa polvessa riittänyt kaikille: käytännössä Hans Henrik oli tyhjätasku tavatessaan ylijahtimestari Ekbladin ainoan tyttären ja perijän Anna Lovisa Ekbladin. Anna Lovisa oli saanut aikanaan harvinaisen vapaan kasvatuksen, johon kuului muun muassa lupa valita itse oma puolisonsa. Ekblad ja Stjernvall avioituivat 1792, ja näin Linnaisten kartano sai Stjernvallista uuden 23-vuotiaan isännän.

 

== Teollista toimintaa ==

 

Syyt tehtaan perustamiseen jäävät arvailujen varaan. Ilmeisesti Stjernvallin kiinnostus teollista yrittämistä kohtaan ja toisaalta menneisyys upseerina saivat hänet aloittamaan hankkeen. Sotalaitos oli suuri veran ostaja. Mäntsälän kirkon arkistoissa on mainintoja tehtaan työläisistä, mutta itse tuotannon määrä on jäänyt hämäräksi Stjernvallin kuoltua hänen leskensä Fredrika vuokrasi tehtaan ruotsalaiselle F.W.Bengdsdorffille 300 hopearuplalla vuodessa. Tehdas oli ilmeisen elinvoimainen, sillä sen toiminta jatkui aina 1850-luvulle saakka.

 

== Valtiopäivämies ==

 

Hans Henrik Stjernvall esitti valtiopäivillä aatelissäädyn käsiteltäväksi kaikkiaan neljä muistiota. Ne koskivat paloavun järjestämistä, opettajien ja piirilääkäreiden palkkausta sekä sairaaloiden lisäämistä ja parantamista, venäläisen setelirahan käyttöä maksujen kannossa sekä venäläisen setelirahan pysyvää kurssia. Koulutusasiassa Stjernvall esitti alkeiskoulun perustamista maamme joka kuntaan.<ref>H.Pohjolan-Pihonen: Kansakunnan synty, 1973</ref> Aatelissäädyn varovainen enemmistö kieltäytyi kaikissa tapauksissa hyväksymästä hänen ehdotuksia.

 

== Perhesuhteet ==

 

== Lähteet ==