Ero sivun ”Pääjalkaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ar:الرأسقدميات, fa:سرپایان, ko:두족강 |
|||
Rivi 37:
Pääjalkaisiin kuuluvat suurimmat nykyään elävät [[selkärangattomat]] eläimet, [[jättiläiskalmarit|jättiläis-]] ja [[kolossikalmari]]t, jotka voivat olla yli 13 metriä pitkiä ja painaa 500 kg ja joiden silmät ovat lautasen kokoiset (jopa 30 cm). Kokokirjon toisessa päässä ovat senttimetrin kokoluokkaa olevat lajit.
[[
[[
[[
==Pääjalkaisten rakenne==
Pääjalkaiset ovat kaksikylkisesti symmetrisiä eläimiä, joiden pääosat ovat vaippa, pää sekä päähän suoraan liittyvät lonkerot. Lonkeroita käytetään sekä saalistukseen että liikkumiseen. Useimmilla nykylajeilla, so. mustekaloilla, lonkeroita on 8 tai 10 ja niissä on vaihteleva määrä imukuppeja. Helmiveneillä lonkeroita voi olla kymmeniä mutta imukuppeja ei ole. Lonkeroiden keskellä sijaitsee suu, jossa on kaksi [[papukaija]]nnokkaa muistuttavaa vahvaa kitiinileukaa sekä raastinkieli (radula). Kaikki pääjalkaiset ovat petoja, jotka syövät
Nilviäisten rakenteelle tyypillinen vaippa muodostaa pääjalkaisilla pään alla vatsapuolella olevan pussimaisen vaippaontelon, jonka sisällä on joko kaksi tai neljä [[kidus]]ta. Vaippaontelon seinät ovat yleensä lihaksikkaat, ja siitä johtaa ulos kartiomainen lihaksikas suppilo (sifoni), joka vastannee muiden nilviäisten jalkaa. Useimmat pääjalkaiset liikkuvat reaktiovoimalla suihkumoottorin tapaan: ne puristavat vaippaonteloon otetun veden ulos ja eteenpäin suppilon kautta, jolloin vesisuihku työntää eläintä taaksepäin. Tämä liikkumistapa on energeettisesti varsin tehoton etenkin suurikokoisille eläimille, ja monet liikkuvatkin myös lonkeroidensa tai eväreunuksen avulla.
Rivi 56:
==Nykyiset pääjalkaiset==
Nykyiset pääjalkaiset kuuluvat kahteen alaluokkaan, jotka eroavat
Toinen alaluokka, [[mustekalat]] (''Coleoidea'') eli ''kaksikiduksiset pääjalkaiset'', käsittää kaikki pehmeäruumiiset pääjalkaiset. Mustekalat on monimuotoinen ryhmä, joita tunnetaan yli 700 lajia. Mustekaloilla kiduksia on kaksi, ja useimmilla lajeilla on vaippaonteloon avautuva musterauhanen. Mustekalat jaetaan edelleen kahdeksanlonkeroisiin ([[tursaat]] ja [[vampyyritursaat]]) ja kymmenlonkeroisiin mustekaloihin (
==Pääjalkaisten evoluutio==
Pääjalkaiset kehittyivät jo [[kambrikausi|kambrikauden]] loppupuolella noin 500 miljoonaa vuotta sitten, ja niiden kukoistus maailman merissä kesti satoja miljoonia vuosia mesotsooisen ajan loppuun.
Ensimmäiset fossiilit ovat [[Kiina]]sta noin 530 miljoonan vuoden takaa. Ne luetaan nykyisten helmiveneiden alaluokkaan ''[[Nautiloidea]]''. Tämän luokan valta-aika oli ilmeisesti jo paleotsooisella kaudella, mutta sen evoluutio on jatkunut läpi mesotsooisen ja kenotsooisenkin ajan. Nykyään on kuitenkin jäljellä vain 6 lajia.
Rivi 76:
Nykymustekalojen ryhmän (''Neocoleoidea'') puolestaan katsotaan polveutuvan varhaisista belemniiteistä. Imukupit ovat nykymustekaloja yhdistävä ja vasta niiden kehityslinjassa syntynyt ominaisuus. Lokerorakenteinen kuori on hävinnyt nykymustekaloista ilmeisesti toistuvasti eri kehityslinjoissa. Sisäinen kuori on säilynyt kymmenlonkeroisten ryhmässä (seepiat, kalmarit), mutta kotelorakennetta ei ole jäljellä.
==
* Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi 1989. ISBN 951-30-6534-0.
| |||