Avaa päävalikko

Muutokset

172 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{lähteetön}}
'''Chilen ihme''' oli [[Milton Friedman]]in kynäilemä termi, jota hän käytti Chilen taloudellisista uudistuksista, joita [[Augusto Pinochet]] [[Chicagon pojat|neuvonantajiensa]] kanssa teki 70[[1970-luku|1970-]] ja 80[[1980-luku|1980-luvuilla]].
[[Image:Chile GDP.jpg|thumb|right|320px|[[Chile]] (sininen) ja keskimääräinen [[Etelä-Amerikka]] (oranssi) [[BKT]] per Capita (1945-2003).]]
 
Neuvonantajat, [[Chicagon pojat]], saivat nimensä siitä, että he opiskelivat [[monetarismi|monetaristista]] taloustiedettä [[Chicagon yliopistollayliopisto]]lla [[Milton FriedmaninFriedman]]in johdolla ennen vallankumousta[[vallankumous]]ta.
 
Chilen ihmettä käytetään usein myös sarkastisessa mielessä. Vasemmistolaiset[[Vasemmisto]]laiset muistuttavat, että kymmenen vuoden aikana työttömyys nousi 4,3 [[Prosentti|prosentista]] aina 22 prosenttiin asti ja reaalipalkat putosivat 40 prosenttia. Chile oli myös [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] ainoa maa, jossa opiskelijoiden määrä väestöstä väheni 1970-luvulla, sotilasjuntan vallankaappauksen jälkeen. Oikeistolaiset[[Oikeisto]]laiset muistuttavat puolestaan, että pitkällä aikavälillä Chile vaurastui huomattavasti nopeammin kuin alueen muut maat keskimäärin ja että alun taantuma johtui aikaisemmasta[[ sosialistisensosialisti]]sen Allenden[[Allende]]n politiikasta.
 
==Liberalistinen näkemys==
Suurin osa vapaan markkinatalouden kannattajistakin muistuttaakin, että esimerkiksi Cato-instituutin tutkimusten mukaan vaikkapa Suomessakin oli vapaamielisempi talouspolitiikka tuolloin. Valtava julkisen velan otto sekä ammattiyhdistysten kieltäminen lailla ovat kummatkin vahvasti talousliberalismia vastaan, eikä Chilen tuolloista taloutta voi siis pitää kovin hyvänä esimerkkinä vapaasta markkinataloudesta. Toisaalta siitä kuitenkin tehtiin Latinalaisen Amerikan mittakaavassa taloudellisesti vapaa ja uudistusten jälkeen maassa on ollut muuta maanosaa erittäin paljon nopeampi talouskasvu, jos tarkastellaan koko aikaväliä.
 
Lisäksi [[Salvador Allende]]n aikana rapautettiin talouden rakenteet ja elettiin velaksi, joten liberaalikaan talouspolitiikka ei olisi kokonaan estänyt jonkinasteista krapulaa. Esimerkiksi inflaation[[inflaatio]]n taltuttaminen aiheuttaa systemaattisesti tilapäistä taantumaa ja työttömyyttä, ja Allende oli päästänyt inflaation nousemaan 140 %:iin. Allenden hintasääntely oli johtanut elintarvikepulaan ja työvoiman ja pääoman sijoittumiseen tehottomiin tehtäviin.
 
Kun sittemmin Chilen taloutta vapautettiin merkittävästi, maa nousi lähes Etelä-Amerikan rikkaimmaksi ja tuloeroista huolimatta köyhimmänkin kansanosan asema nousi paremmaksi kuin muissa alueen maissa.{{lähde}}
Maassa mm. vapautettiin ulkomaankauppaa, jolloin yritykset joutuivat kilpailemaan asiakkaista ja sopeutumaan näiden tarpeisiin. Tämä johti työvoiman ja pääomien siirtymiseen tuottamattomista tuottavammille aloille ja yrityksille, mikä aiheutti tilapäisesti rankkaa rakennemuutosta mutta johti liberaalien mukaan terveempään talouden pohjaan.
 
Inflaation vähennyttyä talous lähti kasvuun, mutta kesäkuussa [1979] talousministeri Sergio de Castro kiinnitti valuuttakurssin kesäkuussa [[1979]] taltuttaakseen loput
inflaatiosta. Tämän seurauksena kauppataseeseen tuli paha vaje
ja otettiin paljon dollarilainoja, jolloin kuplan puhjettua vuonna 1982 tuli yli kahden vuoden vakava taantuma (mitä Usan samanaikainen taantuma pahensi). Tämä kiinteä kurssi oli vapaasti kelluvia valuuttakursseja kannattavan Milton Friedmanin oppien vastaista.
 
[[Suomi|Suomessa]] tapahtui vastaava ilmiö 80[[1980-luku|1980-]] ja 90[[1990-luku|1990-lukujen]] taitteessa, kun ensin vapautettiin valuuttalainat ja vasta vuonna [[1992]] [[markka]] päästettiin kellumaan, jolloin valuuttalainat muuttuivat kalliiksi. Järjestystä on kritisoitu vääräksi.
 
Valuuttakurssi vapautettiin myöhemmin, jolloin talous taas pian toipui ja vuodesta [[1985]] Chilen talous on kasvanut selvästi nopeammin kuin Latinalaisessa Amerikassa keskimäärin.
 
Nykyään vain 18,2 % chileläisistä elää köyhyysrajan alapuolella
 
==Vasemmistolainen näkemys==
Eräät vasemmistolaiset taloustieteilijät painottavat, että Allenden jälkeinen hallinto Chilessä ei pyrkinyt [[Itä-AasiastaAasia]]sta tuttuun talouskehitystä aktiivisesti edistävään valtiomalliin (''developmental state''), vaan luotti hintamekanismin ohjaukseen talouspolitiikassaan. Heidän mukaansa Chilen taloudessa ei koettu Japanin[[Japani]]n ja monien muiden Itä-Aasian "tiikerimaiden" kaltaista loppuun asti vietyä rakenteellista muutosta kohti tuottavampia teollisuuden aloja vaan suhteelliseen etuun perustuva ja ns. alkutuotantoa edustava kaivosala on edelleen määräävässä osassa maan taloudessa. Näin ollen myös maan talouskasvu on ollut vaatimatonta verrattuna Itä-Aasian tiikerimaihin kuten [[Etelä-KoreaanKorea]]an tai Taiwaniin[[Taiwan]]iin.
 
==Milton Friedman ja Chilen talous==
 
[[Milton Friedman]] kävi Chilessä 701970-luvulla yksityisen järjestön vieraana pitämässä puheen talouden vapauttamisen hyödyistä, mm. siitä, miten se vähitellen rapauttaa diktatuurit ja johtaa myös poliittiseen vapauteen[http://www.pbs.org/wgbh/commandingheights/shared/minitextlo/int_miltonfriedman.html#10]
[http://www.pbs.org/wgbh/commandingheights/shared/minitextlo/ufd_reformliberty_full.html]. Samalla Friedman tapasi kerran Pinochet. Pinochet pyysi Friedmanilta kirjettä siitä, mitä talousuudistuksia maassa tulisi tehdä, ja Friedman kirjoitti sellaisen<ref name=REASON>[http://www.reason.com/news/show/118494.html DOHERTY, Brian. ''The Life and Times of Milton Friedman: Remembering the 20th century's most influential libertarian.'' Reason Magazine, March 2007 Print Edition] Friedman's 21 April 1975 letter may be found in Milton and Rose Friedman's ''Two Lucky People'' and in an [http://www.cb.cl/newcbcl/Estudios/DetalleE.asp?Id=1297 online Chilean newspaper].</ref>. Hän on samoin auttanut sosialistisiakin diktatuureja kuten Jugoslaviaa ja Kiinaa.
 
14 969

muokkausta