Ero sivun ”Helsingin pitäjän kirkonkylä” versioiden välillä

Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita [[1100-luku|1100]]–[[1200-luku|1200-luvuilla]], jolloin [[Vantaanjoki|Vantaanjokea]] ylös vaeltaneet [[Ruotsi]]sta tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta. Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva [[Keravanjoki]] yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.

 

 

Vuonna [[1865]], kun Suomen uusi [[kunnallishallinto]] syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]]. [[Rautatie]]liikenteen alettua Helsingistä [[Hämeenlinna]]an [[1860-luku|1860-luvulla]] kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] ja myöhemmin [[Tikkurila]]. Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku-Viipuri-maantien ja Helsinki-Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti noiden vanhojen teiden tilalle rakennettujen [[Kehä III]]:n ja [[Tuusulanväylä]]n puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.