Ero sivun ”Porthania” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: thumb|250px|Porthania '''Porthania''' on Helsingin yliopiston keskustakampukseen kuuluva laitosrakennus, joka sijait... |
|||
Rivi 4:
==Historia ja arkkitehtuuri==
Porthania kuuluu 1900-luvun keskivaiheilla Helsingin keskustaan toteutettujen suurten yliopistorakennusten sarjaan. Niiden avulla pyrittiin ratkaisemaan nopeasti kasvanutta Helsingin yliopistoa vaivannut tilapula.
Nykyisen Porthanian paikka, yliopiston omistama Hirvi-korttelin eteläpää, oli uudisrakennussuunnitelmien kohteena 1920-luvulta alkaen. Paikalla sijaitsi tuolloin joukko pieniä 1800-luvun puutaloja. Arkkitehti [[Armas Lindgren]] oli jo [[1927]] luonnostellut paikalle suuren klassistisen instituuttirakennuksen, mutta tästä suunnitelmasta toteutettiin lopulta vain yksi siipi (nykyinen Fabianinkatu 24:n rakennus). [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen]] laajentaminen ja [[Metsätalo]]n rakentaminen lykkäsivät korttelin eteläpään rakentamista yli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]].
[[1949]] Porthanian tontista järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Aarne Ervi. Porthania rakennettiin hänen suunnitelmiensa mukaan ja vihittiin käyttöön [[1957]]. Kaikista kilpailusuunnitelmista Ervin suunnitelma oli sekä tyylillisesti että rakenteellisesti selvästi modernistisin, ja Porthania olikin Suomen ensimmäinen huomattava rakennus joka toteutettiin tehdasvalmisteisista betonielementeistä. Ervi oli työskennellyt aiemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] apulaisena, ja Porthaniassa on nähtävissä heijastuksia Aallon töistä; esimerkiksi luentosalien pyöreät kattoikkunat tuovat mieleen [[Viipurin kirjasto]]n. Ervi myös suunnitteli Porthanian sisustuksen ja kalusteet, pyrkien näin luomaan rakennuksesta taiteellisen kokonaisuuden. ▼
▲[[1949]] Porthanian tontista järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Aarne Ervi. Porthania rakennettiin hänen suunnitelmiensa mukaan ja vihittiin käyttöön [[1957]]. Kaikista kilpailusuunnitelmista Ervin suunnitelma oli sekä tyylillisesti että rakenteellisesti selvästi modernistisin, ja Porthania olikin Suomen ensimmäinen huomattava rakennus joka toteutettiin tehdasvalmisteisista betonielementeistä. Ervi oli työskennellyt aiemmin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] apulaisena, ja Porthaniassa on nähtävissä heijastuksia Aallon töistä; esimerkiksi luentosalien pyöreät kattoikkunat tuovat mieleen [[Viipurin kirjasto]]n. Ervi myös suunnitteli Porthanian sisustuksen ja kalusteet, pyrkien näin luomaan rakennuksesta taiteellisen kokonaisuuden.
==Tilat==
| |||
