Jokiosuutta, joka ulottuu [[Saksa]]n, [[Ranska]]n ja [[Luxemburg]]in kolmen valtakunnan rajapyykiltä [[Saar]]-joen laskukohtaan [[Konz]]issa vähän ennen [[Trier]]iä, kutsutaan Ylä-Moseliksi; se ei kuitenkaan ole joen latvavesien aluetta, joka sijaitsee Ranskassa. Jokiosuutta Trieristä [[Briedel]]iin kutsutaan Keski-Moseliksi. Osuus Briedelistä Koblenziin on nimeltään Ala-Mosel. Joki on Saksan alueella voimakkaasti mutkitteleva. [[Bremm]]in ja [[Cochem]]in väliä kutsutaan nimellä ''Cochemer Krampen'' ({{K-fi|Cochemin sinkilä}}, väljästi suomennettuna). Ala-Moselille tyypillistä ovat sen rinteiden terassimaiset viiniviljelmät.
[[Kuva:Mosel Einzugsgebiet.png|thumb|250px|right|Mosel, sen sivujoet ja valuma-alue.]]
Rivi 37:
== Nimi ==
Mosel-nimi on johdettu [[Keltit|kelttiläisestä]] nimestä ''Mosea'', joka taas tulee [[latina]]n sanasta ''Mosella''. Se on [[diminutiivi]]muoto nimestä ''Mosa'', joka latinassa tulee alussa yhdensuutaisesti virtaavan [[Maas]]-joen nimestä. Mosel mainitaan roomalaisissa antiikin aikaisissa kirjoituksissa ([[Tacitus]], [[Ausonius]]).
== Veneily Moselilla ==
Mosel-jokiMoseljoki on, kuten [[Rein]]kin, erityismääräysten alainen vaikeiden olosuhteidensa vuoksi. Joella saa liikkua omalla veneellä vain valtuutetun jokiluotsin jokahetkisessä valvonnassa. Yleiseurooppalainen [[CEVNI]]-pätevyystodistus ei sellaisenaan ole Moselilla voimassa.
