Ero sivun ”Ensiyön oikeus” versioiden välillä

Myös ranskankielistä ilmausta ''droit de seigneur'' ("herran tai isännän oikeus") käytetään englanninkielisissä yhteyksissä ensiyön oikeudesta, mutta se tarkoittaa oikeastaan koko joukkoa maanomistajan oikeuksia, mm. veronkanto- ja metsästysoikeutta.

 

 

Vaikka ensiyön oikeudesta on mainintoja [[1500-luku|1500-luvun]] lähteissä, tutkijat eivät ole löytäneet arkistoista juuri lainkaan todisteita sellaisen oikeuden olemassaolosta [[keskiaika|keskiajalla]]. Eräissä feodaalijärjestelmissä oli käytäntönä ''culagium'': naimisiinmenoa varten talonpojan oli hankittava lupa paikalliselta maanomistajalta, mihin usein liittyi maksu. Myös [[kirkko|kirkolliset]] viranomaiset ovat joskus vaatineet maksun, ennen kuin aviomiehellä oli lupa olla sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Ensiyön oikeutta kuitenkaan tuskin on ollut olemassa, ja se lienee edellä mainittuihin tapoihin perustuva erehdys.

 

1500-luvulla Hector Boece kertoo [[Skotlanti|Skotlannin]] kuninkaasta Evenus III:sta, joka oli muka antanut määräyksen, että "maanomistajalle kuuluu kaikkien hänen maillaan asuvien naisten neitsyys". [[Legenda]]n mukaan Skotlannin pyhä Margaret sai aikaan ensiyön oikeuden muuttamisen avioliittoveroksi. Kuningas Evenus III:a ei koskaan ollutkaan, ja Boecen kertomuksessa on paljon muutakin selvästi myyttistä aineistoa.