Ero sivun ”Laumanvartija” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Laumanvartija”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 21595283 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 3. kesäkuuta 2023 kello 09.43 (UTC))
Lisätty txt
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 3:
'''Laumanvartija''' on joillekin [[koirarotu|koiraroduille]] tyypillinen käyttötarkoitus. Laumanvartijarodut ovat yleensä isokokoisia koiria, jotka elävät kotieläinlaumassa vartioiden sitä lähinnä suurpedoilta, mutta myös muilta uhkilta. Laumanvartijat eivät paimenna, eivätkä siis ole [[paimenkoira|paimenkoiria]]. Niillä ei myöskään ole juurikaan riista- tai saalisviettiä. Laumanvartijoilla on äärimmäisen korkealle kehittynyt hoivavietti omaa laumaansa kohtaan. Ne ovat yleensä valmiita suojelemaan laumaansa vaikka oman henkensä uhalla. Koirat hyväksyvät omistajaansa mukaillen laumaansa lähes mitä hyvänsä.
 
Laumanvartijarotujen käyttö on tyypillistä seuduilla, joissa lampaita tai muita kotieläimiä paimennetaan laumoissa. Koirien tulee olla itsenäisiä ja rohkeita. Laumanvartijat ovat ns minimireaktion koiria vaikuttaenja vaikuttavat usein laiskoilta taija flegmaattisilta makoillessaanlöntystellessään laumansa keskelläliepeillä tai makoillessaan sen keskellä tai läheisyydessä. Ne kuitenkin tarkkailevat herkeämättä ympäristönsä tapahtumia ja uhkan havaitessaan nämä suuret koirat valpastuvat välittömästi ja ovat kokoisekseen hämmästyttävän nopeita ja ketteriäketterä. Esimerkiksi Kangalinkoiralle, joka todennäköisesti onkin eräs nopeimmista laumanvartijaroduista, on mitattu jopa 56 km/h juoksuvauhti. Kömpelöstä olemuksestaan huolimatta nämä koirat liikkuvat varsin taitavasti myös epätasaisessa ja jyrkässä maastossa.
 
Laumanvartijoilla on tyypillisesti paksu ja säätäkestävä turkki ja takajaloissa usein ns kaksoiskannukset. Monet rodut ovat valkoisia väritykseltään, jolloin ne eivät erotu suojeltavasta laumasta.
 
Koiria ei tarvitse varsinaisesti kouluttaa laumanvartioimiseen, vaan ne käyttävät luonnollisia vaistojaan. Pennun on kuitenkin päästävä elämään vartioitavan lauman eläinten kanssa jo varhaisella sosiaalistumiskaudella (7–12 viikon iässä) leimaantuakseen ensisijaisesti niihin.