Ero sivun ”Ilkka Oramo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 10:
==Artikkeleita==
* Tonaalisuudesta Bartókin bagatellissa op. 6 no 1. ''JuhIakirja Erik TawaststjernalIe 10. X. 1976'' (Acta Musicologica Fennica 9), toim. E. Salmenhaara. Helsinki: Otava, s. 198–220.
* Marcia ja Burletta. Rapsodian perinteestä kahdessa Bartókin kvartetto-osassa. ''Musiikki'' 1976: 3, s. 14–32.
* Marcia und Burletta. Zur Tradition der Rhapsodie in zwei Quartett-Sätzen Bartóks. ''Die Musikforschung'' 30 (1977), s. 14–25.
* Motiivi ja muoto Sibeliuksen toisessa sinfoniassa. ''Musiikki'' 1/1978, s. 1–27.
* Melodia ja sävelasteikko. ''Suomen tieteen ulottuvuuksia'', toim. Risto Kautto. Porvoo: WSOY, 1978, s. 353–368.
* Bartókin nuotinnuskäytäntö ja säveljärjestelmä. ''Musiikki'' 2/1979, s. 83–101.
* Igor Stravinsky ja absoluuttisen musiikin idea. ''Musiikki'' 4/1979, 217–232.
* Om Bartóks tonsystem. ''Nordisk musik och musikvetenskap under 1970-talet. En kongressraport'', toim. A. Carlsson & J. Ling (Skrifter från Musikvetenskapliga institutionen, Göteborg 4). Partille 1980, s. 122–136.
* Kansanmusiikin vaikutuksesta taidemusiikkiin. Sibeliuksen akateeminen koeluento vuodelta 1896. ''Musiikki'' 2/1980, 106–122.
* Jean Sibeliuksen sävelruno Bardi. ''Musiikki'' 3/1982, s. 171–193.
* Kultainen leikkaus musiikissa. Kriittinen katsaus esteettisen normaalisuhteen teoriaan. ''Musiikki'' 4/1982, s. 247–292.
* Die notierte, die wahrgenommene und die gedachte Struktur bei Bartók. Bemerkungen zu einem Problem der musikalischen Analyse. ''Studia musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae'' 24 (1982), s. 439–449.
* Vom Einfluß der Volksmusik auf die Kunstmusik. Ein unbekannter Aufsatz von Sibelius aus dem Jahre 1896. ''Bericht über den Internationalen Musikwissenschaftlichen Kongreß Bayreuth 1981'' (Beilage zu der Musikforschung ), toim. Ch.-H. Mahling & S. Wiesmann. Kassel und Basel 1983, s. 440–444.
* Onko Suomen kansalla musiikinhistoriaa? ''SIC. Sibelius-Akatemian Vuosikirja 2 1884–85''. Helsinki: Sibelius-Akatemia, s. 7–19.
* Music and Nationality – Who is a Finnish Composer? ''Finnish Music Quarterly'' 3/1988.
* Artistic and aesthetic value. ''Essays on the Philosophy of Music'' (Acta Philosophica Fennica vol. 43), edited by Veikko Rantala, Lewis Rowell, and Eero Tarasti. Helsinki: Societas Philosophica Fennica, 1988, s. 217–227.
* Hat das finnische Volk eine Musikgeschichte? ''Musiikki'' 1–4/1989, s. 111–121.
* Kun Haydn muutti Ouluun. ''Den gemensamma tonen'', redigerad av Hannu Apajalahti. Helsingfors: Musikvetenskapliga Sällskapet i Finland, 1990, s. 177–191.
* Musiikinteoria ja musiikin tutkimus. ''Sävellys ja musiikinteoria'' 1/1992, s. 10–15.
* The Symphonic Poems: Formal Stragegies. ''Proceedings from The First International Jean Sibelius Conference Helsinki, August 1990'', edited by Eero Tarasti. Helsinki: Sibelius Academy, Department of Composition and Music Theory, 1995, s. 150–157.
* Maailman huoinoin säveltäjä. ''Parnasso'' 1/1996, s. 74–78.
* Beyond Nationalism. ''Music and Nationalism in 20th-century Great Britain and Finland'', edited by Tomi Mäkelä. Hamburg: von Bockel Verlag, 1997, s. 35–43.
* Sibelius ja saksalainen musiikinhistoria. ''Parnasso'' 4/1999, s. 446–452.
* Kuninkaallinen metsästysretki. ''Hundra vägar har min tanke. Festskrift till Fabian Dahlström – Juhlakirja Fabian Dahlströmille'', toim. Glenda Dawn Goss & al. Helsinki: WSOY, 2000, s. 139–148.
* Tuonelan joutsen – musiikkia symbolismin ja art nouveaun välimailla. ''Synteesi'' 4/2000, s. 89–94.
* Sibelius as a Problem in Musical Historiography. ''Sibelius Forum II. Proceedings from the Third International Jean Sibelius Conference Helsinki December 7–10, 2000'', edited by Matti Huttunen, Kari Kilpeläinen and Veijo Murtomäki. Helsinki: Sibelius Academy, Department of Composition and Music Theory, 2003, s. 69–80.
* Sub umbra Sibelii: Sibelius and his Successors. ''The Cambridge Companion to Sibelius'', edited by Daniel M. Grimley. Cambridge: Cambridge University Press, 2004, s. 157–168.
* Taiteellinen ja esteettinen arvo. ''Musiikin filosofia ja estetiikka. Kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä'', toim. Juha Torvinen ja Alfonso Padilla. Helsinki: Yliopistopaino, 2005, s. 221–232.
* Armas Launis, Magnus Lindberg ja toiseuden kohtaaminen. ''Musica viva! Matti Vainion juhlakirja''. Helsinki–Jyväskylä: Minerva, 2006, s. 197–205.
* Sibelius, Bartók, and the ”Anxiety of Influence” in Post World War II Finnish Music. ''Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae XLVII, 3–4/2006'', s. 467–479.
* Soi, soi kaisla. ''Säteitä 2009'' (Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 1). Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2009, s. 5–8.
* Alaviite Leibowitziin ja Tanzbergeriin. ''Säteitä 2009'' (Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 1). Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2009, s. 70.
* Adornoa suomentaessa. ''Säteitä 2009'' (Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 1). Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2009, s. 53–67.
* Miksi Sibeliusta ei voida jättää ulkopuolelle. ''Säteitä 2010'' (Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 2). Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2010, s. 7–18.
* Helmuth Thierfelderin avoin kirje Sibeliukslle 1935. ''Musiikki'' 3–4/2011, 69–87.
* Runosävelmien jäljillä.''Trio'' 2/2012, s. 57–60.
* Busonin ahdistus ja utopia. ''Synteesi'' 2/2012, s. 77–83.
* Kolme Bartókin esseetä. ''Trio'' 1/2014, s. 29–34.
* Sibelius’ Eighth Symphony – Fact and Fiction. ''Jean Sibelius’s Legacy. Research on his 150th Anniversary'', edited by Daniel Grimley, Tim Howell, Veijo Murtomäki and Timo Virtanen. Cambridge: Cambridge Scholars’ Publishing, 2017, s. 51–63.
==Suomennoksia==
| |||