Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 52:
== Keskustan historia ==
=== Liiketoiminnan kehitys ===
Alkujaan Seinäjoen kaupallisena keskuksena oli [[Östermyran kartano]]n ympäristö. 1870-luvulla kaupanteon painopiste siirtyi [[Jouppi (Seinäjoki)|Joupin]], [[Jouppila (Seinäjoki)|Jouppilan]] ja [[Itikka (Seinäjoki)|Nyykoolin]] seudulle. Kylät olivat tuohon aikaan niin tiheään asuttuja, että useampi kauppa toistensa lähituntumassa menestyi. 1800-luvun loppupuolella kauppoja ilmestyi nykyisen keskustan alueelle, ensin [[Valtionkatu|Valtionkadulle]] ja 1910-luvulla [[Puskantie]]lle ja [[Keskuskatu (Seinäjoki)|Kirkkokadulle]].<ref name="maki10">Mäki 1988, s. 10–11</ref>
=== Rautatien valmistuminen ===
[[Seinäjoen rautatieasema]] valmistui [[Tampere]]–[[Vaasa]]-rautatien varrelle 1883, minkä seurauksena Seinäjoen taajama-asutuksen painopiste alkoi siirtyä uudelle asemanseudulle. Vuosina 1883–1886 rakennetun [[Suomen päärata|Oulun-radan]] valmistuminen merkitsi Seinäjoen muuttumista tärkeäksi risteysasemaksi. Seuraavan kerran asema-alue laajeni, kun [[Suupohjan rata]] [[Kaskinen|Kaskisiin]] ja [[Kristiinankaupunki]]in valmistui 1913.<ref name = RKY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4207 | Nimeke = Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt RKY: Seinäjoen rautatieasema-alue| Tekijä = | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 20.8.2012 }}</ref> 1970-luvulla [[Parkanon rata]] nopeutti matkaa Tampereen ja Seinäjoen välillä, ja vanha puinen asemarakennus sai tehdä tietä uudelle [[betoni]]selle matkakeskukselle.
Rautatien valmistuminen vaikutti käänteentekevästi Seinäjoen kaupalliseen elämään. Uusia yrittäiä tuli niin kaupungeista kuin naapuripitäjistä. Ilmajokinen [[Matti Lamstedt]] perusti kaupan [[Larvalan talo]]n yhteyteen. Lamstedtin kaupasta tuli Seinäjoen huomattavampia ja kehittyi kauppakartanoksi. Myöhemmin taloon perustettiin Hakasen veljesten kutomotehdas. 1900-luvun vaihteesa Seinäjoella oli hieman yli 3000 asukasta. 1910-luvulla Seinäjoelle tuli uusia yrittäjiä ja erikoisliikkeitä. Ensimmäisten liikkeiden joukossa oli matkustajakodit, elokuvateatteri sekä pukimo- ja jalkinealan yritykset.<ref name="maki15">Mäki 1988, s. 15–16</ref>
1920-luvun lopulla pelkästään rautatiehenkilökuntaa oli Seinäjoella jo yli 450.<ref name = RKY /> Monet heistä rakensivat itselleen talon paikkakunnalle, muun muassa keskustan kaakkoispuolella sijaitsevalle [[Kapernaumi]]n alueelle. Asemanseudulle alkoi ilmaantua yhä enemmän liikkeitä palvelemaan niin rautatieläisiä, matkustavaisia kuin lähiseutujen asukkaita. Kauppaliikkeitä alkoi Itikanmäen ohella nousta aseman kohdalle Puskantien ja Kalevankadun välimaastoon, sekä Törnävälle johtavalle Vapaudentielle. Asemanviertä kulkevalle Valtionkadulle alkoi syntyä ravintoloita, kahviloita sekä autokauppoja. Säästöpankki pysyi pitkään Itikanmäellä, mutta aseman liepeille nousi muun muassa [[Valter Thomé]]n suunnittelema [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] talo.<ref name = MÄKI />▼
=== 1920-luku ===
Seinäjoen keskustan vilkastumiseen vaikuttivat myös sen laitamille syntyneet teollisuusyritykset ja muut suuret työnantajat. Keskustan lounaispuolelle vanhan vesitornin ympärille perusti [[Israel Yritys]] ensin Seinäjoen Saha Oy:n ja sitten Seinäjoen Kehruu- ja Kutomotehtaan. Kolmas alueen yritys oli [[Mallaskoski|Mallaskosken]] panimo ja virvoitusjuomatehdas. Nyykoolinmäelle nousi monien muiden teollisuuslaitosten ohella Itikan teurastamo (nykyinen [[Atria-yhtymä|Atria]]), [[nahkuri|nahkimo]] ja [[lapikkaat|lapikastehdas]], ja paikan nimikin muuttui kansan suussa Itikanmäeksi.<ref name = MÄKI /> Marttilaan, Vapaudentien ja joen väliin valmistui vuonna 1931 valtava lääninsairaala,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/marttila_yleissuunnitelma_selostus/Files/6.swf | Nimeke = Yleissuunnitelmaselostus : Alueen historiaa | Tekijä = | Ajankohta = 29.5.2010 | Julkaisija = Seinäjoen kaupunki | Viitattu = 21.8.2012 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> joka nyt on pääosin [[Seinäjoen ammattikorkeakoulu]]n sosiaali- ja terveysalan [[kampus|kampuksena]].▼
1920-luvulla Seinäjoen liike-elämä koki läpimurron. 1920-luvun lopulla pelkästään rautatiehenkilökuntaa oli Seinäjoella jo yli 450.<ref name = RKY /> Monet heistä rakensivat itselleen talon paikkakunnalle, muun muassa keskustan kaakkoispuolella sijaitsevalle [[Kapernaumi]]n alueelle. Asemanseudulle alkoi ilmaantua yhä enemmän liikkeitä palvelemaan niin rautatieläisiä, matkustavaisia kuin lähiseutujen asukkaita. Asemanseudun rakennuskanta kasvoi huimaa vauhtia ja suuria liikerakennuksia rakenettiin naapuripitäjistä tulleiden rakentajien myötä. Neljän radan risteysasema oli merkityksellinen kaupanteon keskuksena.<ref name="maki15"/>
▲
▲Seinäjoen keskustan vilkastumiseen vaikuttivat myös sen laitamille syntyneet teollisuusyritykset ja muut suuret työnantajat. Keskustan lounaispuolelle vanhan vesitornin ympärille perusti [[Israel Yritys]] ensin Seinäjoen Saha Oy:n ja sitten Seinäjoen Kehruu- ja Kutomotehtaan. Kolmas alueen yritys oli [[Mallaskoski|Mallaskosken]] panimo ja virvoitusjuomatehdas. Nyykoolinmäelle nousi monien muiden teollisuuslaitosten ohella Itikan teurastamo (nykyinen [[Atria-yhtymä|Atria]]), [[nahkuri|nahkimo]] ja [[lapikkaat|lapikastehdas]], ja paikan nimikin muuttui kansan suussa Itikanmäeksi.<ref name = MÄKI >{{Kirjaviite | Tekijä = Mäki, Aki | Nimeke =Kauppa kävi, jotta pirellä piti – Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa | Vuosi = 1988 | Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Vaasa Oy | Tunniste = ISBN 952-90043-2-X}}</ref> Marttilaan, Vapaudentien ja joen väliin valmistui vuonna 1931 valtava lääninsairaala,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/ajankohtaista/tiedotteet/marttila_yleissuunnitelma_selostus/Files/6.swf | Nimeke = Yleissuunnitelmaselostus : Alueen historiaa | Tekijä = | Ajankohta = 29.5.2010 | Julkaisija = Seinäjoen kaupunki | Viitattu = 21.8.2012 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> joka nyt on pääosin [[Seinäjoen ammattikorkeakoulu]]n sosiaali- ja terveysalan [[kampus|kampuksena]].
Kun rautatietoiminta oli huomattavasti kasvattanut Seinäjoen asemanseutua, vuonna 1931 Seinäjoen kirkonkylä jaettiin Seinäjoen [[kauppala]]ksi (nykyinen keskusta ja ympäröivä kantakaupunki) ja [[Seinäjoen maalaiskunta|maalaiskunnaksi]] (nykyinen Törnävä). Vuoden 1959 alussa maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan, ja kaupungiksi Seinäjoki nimettiin vuonna 1960.<ref name = RKY />
Rivi 72 ⟶ 78:
[[Keskustori (Seinäjoki)|Seinäjoen Keskustori]] eli ”Vekseliaukio” rakennettiin 2010-luvun lopulla merkittäviltä osiltaan uudelleen. Aukion alle kaivettiin pysäköintihalli, minkä teossa torin länsilaidan suojeltu Vaasantalo oli vaarassa sortua. Aukion laidoille tuli myös uusia rakennuksia, joiden tieltä entisiä purettiin pois. Torin laidalle tuli paviljonkimainen kahvila. Keskustori valmistui keväällä 2019.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Keskustori valmistunee vapuksi | Julkaisu = Epari| Ajankohta =30.1.2019| Sivut = 6–7| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://www.e-pages.dk/epari/335/ | Viitattu = 30.1.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9604199 | Nimeke = Kerrostalo sortumisvaarassa Seinäjoen keskustassa – asukkaita evakuoitu | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta = 10.5.2017 | Viitattu = 30.1.2019 }}</ref>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mäki, Aki | Nimeke =Kauppa kävi, jotta pirellä piti – Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa | Vuosi = 1988 | Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Vaasa Oy | Tunniste = ISBN 952-90043-2-X}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||